Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
KAAPERI: No ota kun mies olet, ja miehen kirjoissa kulkea tahdot. Ota! Eei! SAMPPA: Juo toki niinkuin mies juo älä niinkuin kana. Tuskin kieltäsi kastoit. Juo! Minun vereni kuohuu, en enää malta odottaa. KAAPERI: Lähdetään, lähdetään. Ja minä toivon Kalle, ettäs pöllytät Jeremiaan pitkää tukkaa niin, että se on pöllytetty. Kirkas tuli ja leimaus! Mutta vieläpä hänet tapaan.
Kun ei tulisi myöhä, sanoi Samppa ja käänsi jo veneen kokkaa maalle päin. Eikä tule. Pitää sitä toki näyttää. Samppa olisi jäänyt venheeseen tupakoimaan, mutta kun Reeta sanoi, että "tule vaan sinäkin", niin lähti sitten perästä astua teppailemaan. Ihmeissään katselivat lapset tuota mustaa rautaista törilästä, jonka ympärysaidassa oli hirveitä rautapiikkejä.
Puhe meni jo niin kimmille, ettei joutanut rykimäänkään ja Samppa yhä ihmeissään, että onpa työpaikkoja, jos on tekijöitäkin. Viijan oli käsketty keittää kahvia vieraalle ja puheen parhaallaan ollessa hän sitä toi kamariin. Vieraan mieltä lauhdutti joku lämpimämpi ajatus ja hän jatkoi tyynesti: Niin se on tuo maailma, yhhy. Sitä ei kokematon eikä nuori huomaakaan sellaiseksi.
Kuinka saatoit meitä kavaltaa. Niin, miten voin? Samppa vakuutti ettei sodasta tule juuri mitään. Hän oli kuullut, että Venäjän sotajoukkoja oli kielletty tekemästä vahinkoa Suomessa. Hän sanoi että paras oli meidän pitää rauhaa kasakan kanssa, sillä sitten on Ryssäkin meille leppeä. Kuulkaa tuota viekkautta, huusi väki. Mekö kavaltaisimme laillista kuningastamme? Sinä Juutas!
Meillä kun on kaksi lehmää talutettavana ja tuossa kehdossa mies kannettavana, niin lähdet toista lehmää taluttamaan, minä kannan tuon miehen alun. Lähdetäänpä vain, sanoi Reeta-Liisa. Samppa ja Mooses tulivat pirttiin kyselemään, mitä vielä olisi lähteviä. Tuo kehto ei saisi jäädä ja tuoliakaan ei ole siellä kotona yhtään, nekin ovat siellä palaneet.
Isäntä Samppa, josta ei ole ennen mainittu, rupesi soutamaan ja aikoi soutaa Katajasaareen asti, ja siitä sitten Reeta. Samppaa tuskin milloinkaan sanottiin isännäksi, lieneekö ollut talon pienuus vai mikä siihen syynä. Kylän kesken sanottiin häntä joko Kiviniemen Sampaksi tai Reetan Sampaksi. Eikä hän ollut pahoillaan, vaikka kuulikin, että Reetan nimi siinä ensimäisenä on.
Samppa ei mitään muuta ajatellutkaan kuin tätä muuripadan ostoa. Hän oli pannut tarkoin mieleensä Reetan selitykset, millä äänellä sen muurin pitää soida, ettei ole hajanainen. Toisilla markkinamiehillä oli muutakin mielessä.
Kun kaikki muutkin olivat sinne kokoontuneet, eikä meillä kellään ollut sanaakaan toisillemme sanottavaa, työnnettiin venhe yhdellä töykkäyksellä takaisin vesille. Menetkö sinä perään, Samppa, vai menenkö minä? sanoi minulle Risto, jotain sanoakseen. Mene sinä vain, minä jään tänne kokkaan, sanoin minä ja jäin kokkatuhdolle seisomaan, kun venhe lähti liikkeelle.
Ensin Samppa ajatteli, että kunhan jalka paranee, mutta sittenkin se myöhästyi sivu kesän viikko viikolta. Aivan hän säikähti, kun Santtu puhemiehen kanssa ajaa kohautti kartanolle. Toinen tulosta säikähtynyt oli Viija. Hän puiti johonkin syrjähuoneeseen ja tunsi olevansa kuin ahdistettu jänis.
KAAPERI: Kumpahan vain tulisi se Tahvana. SAMPPA: Niinpä niin, joukko meidän täytyy etsiä, kahdessa miehessä sinne ei ole mentävä. KAAPERI: Joukko tietysti. Kelolan Kalle kuitenkin pitäisi joukkoon saada. Se poika sitä pusertaa vaikka koko kylän kasaan, jos vaan saataisi se ensin suuttumaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät