Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Ilta kului verkalleen. Pieni seinäkello tikutti tasaisesti ja hiljaa, kerta kuului ohitse rientävän, tavarajunan vihellys. Tuvassa kävi kaikki hiljaisemmaksi ja hiljaisemmaksi; vihdoin kuulin kuinka porstuan ovi pantiin säppiin, ja kohta uinaili kammioni takana isossa tuvassa talonväki päivän työstä.
Itse hän sen tietystikin oli säppiin pannut illalla. Hän nyt naurahti: Sellaista se on epäusko: pelkuruutta ja raukkamaisuutta. »Emäntäkö se on?» »Minähän se täällä hankasin ja suhuutin kuin mikähän maalari, kopeloidessani avainta», tuumiskeli naurusuin emäntä sisään tullessaan. »Hyvän aikaa sain haparoida porstuassa, ennenkuin oven löysin. Miten lienen ollut niin pyörällä.»
Mutta onni ei näyttänyt suosivan heitä. Täälläkään ei oltu kotona. Ulko-ovi oli pantu kiinni ja puupalikka pistetty säppiin. Mihin ihmeeseen ne ovat voineet mennä, arveli Helena. Ja nyt kun on vielä sunnuntai-aamu. Kirkossa ei niillä taas ollut tapa käydä. Georg katsoi kelloonsa ja se ei ollut vasta kuin puoli kahdeksan. Silloin Helena huomasi missä ne olivat.
Brändön luona on eräs Uumajan vene, joka huomenna palaa Ruotsiin. Täksi yöksi saat jäädä tänne, mutta ei kukaan muu kuin minä saa puhua kanssasi. Huomenna päivän koittaessa vien sinut Brändöhön ja pidän huolen siitä, että tulet jälleen Tukholmaan. Hyvää yötä! Näin puhuttuaan lähti ankara setä huoneesta ja pani oven ulkopuolelta säppiin. Maria peitti kasvonsa käsiinsä ja itki.
Kun ei hän tahtonut hellittää löin sateenvarjolla päähän että silkkihattu lensi keskelle pihaa! Oikeinko totta? Aarnio nauroi jo tyytyväisyydestä. Mutta se hyökkäsi yhä uudelleen ja uudelleen kimppuuni, joten lopulta sukeutui aimo tappelu. Juoksemalla pääsin lopulta kyökin ovesta sisälle, saaden oven säppiin! Ja nyt olen tässä!
Kun pastori oli poistunut ja rouva kuuli hänen menevän porstuan yli, kiiruhti hän panemaan oven säppiin ja vetäytyi karsinaansa sitä edelleen somistamaan. Mutta joka kerta, kun hän kuuli askelia porstuan loukkuvilla laudoilla, säpsähti hän ja keskeytti työnsä eikä rauhoittunut ennen kuin ei taas mitään kuullut.
Kului pitkänlainen aika, kun hän yht'äkkiä nousi ylös tahraisena päästä jalkoihin asti. Rajulla kädenliikkeellä paiskasi hän oven ulkopuolisen pienapuun säppiin, tarttui aisoihin ja alkoi ravistella kojua, aivan kuin olisi tahtonut ruhjoa sen mäsäksi.
MIKKO. Kruununmiehet meitä ajavat takaa. Helkkuna, nyt ne ovat jo pihassa. ANTTI. Porstuan ovi kiinni! Säppiin! TOPRA-HEIKKI. Ei! Antaa heidän tulla. MATLENA. Mitä aiot? Topra ? TOPRA-HEIKKI. Levollisia kaikki! Ei mitään hätää. Jättäkää minun huostaani. Suut kiinni, te muut. Mikko, muista! MAIJU. Isä, tekevätkö ne meille pahaa, nuo? ANTTI. Elä pelkää. Mene äidin luokse. VALLESMANNI. Hyvää iltaa!
Tällöin tavallisesti aukaisimme ikkunaluukun ja kuuntelimme kahleitten kalinaa, joka alkoi jo puolivälissä vankilan pihaa kuulua. Päästäksemme ikkunasta näkemään tulokkaita täytyi usein miltei hengen kaupalla kiivetä ikkunalle; usein tehtiin tällöin hurstista ja pyyhinliinasta portaat, kiinnitettiin ne ikkunan säppiin ja koetettiin varovasti pysytellä ikkunassa.
Pitkään tuijotti hän sinne, ja kun siitä heräsi, oli mieli arka ja levoton. Hän työntyi kopperoon, pani säppiin oven ja heittäytyi vuoteelleen ensi yökseen tässä uudessa ja oudossa asunnossaan. Kello naksutti kovalla äänellä, se raksahteli huolettomasti ja aivan kuin välinpitämättömänä olostaan ja kaikesta muusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät