Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025


Valheet ovat olemassa vaan siksi, että ne hävitetään; ne suorastaan kaipaavat, ikävöivät hävittäjäänsä. Kuitenkin tulee sinun tutkia itsesi missä hengessä sen teet; sitä ei tule tehdä vihassa eikä itsekkäässä kiivaudessa, vaan puhtaalla sydämellä, pyhällä innostuksella, lempeästi, melkein säälivästi.

»Elsa kultani», sanoi Latun emäntä ja otti Elsaa kaulasta hellästi hyväillen kuin pientä lasta. »Saahan se olla! Hyvillänihän minä sitä sanoinElsa tuli hämilleen, ja iloissaan ja häpeissään painoi hän päänsä Latun emännän povea vasten ja emäntä taputteli häntä hiljaa poskelle, säälivästi ja lohduttavasti, jonka Elsa ymmärsi. Ja se oli erittäin!

Uusi vouti on saanut isännältään ankaria määräyksiä kohdella säälivästi talonpoikia sekä auttaa ahkerimpia heistä pienillä rahalainoilla ja köyhimpiä heidän verojaan vähentelemällä.

Olisi voinut sanoa sen a priori, että kun sellainen keltanokka kuin sinä käy tuomitsemaan ja mestaroimaan vanhoja kokeneita hengen miehiä, siitä täytyy tulla pannukakku. Sano, eikö ne kohautelleet sinulle säälivästi olkapäitään ja sitten kääntäneet selkänsä? Eikö sinulla ollut tunnetta siitä, että teit jotain hirmuisen typerää ja lapsellista?

Hän olisi tahtonut testamentata tavaransa Kaarlelle, mutta provastin neuvosta oli Karlgrenin sisar ja tämän tytär nyt perivä mitä saituri vainaja pitkän elämänsä kuluessa oli koonnut. Kaikki kuuntelivat säälivästi, mitä provasti kertoi, kaikki paitsi Vanha Eeva. Kun oli provasti lopettanut, sanoi hän: "Jumalan kiitos, nyt emme tarvitse pelätä ketään.

Katariina rouva ei sallinut pitkää sanelemista tästä, vaan piti keskustelun loppuneena. Vähän sen jälkeen kutsuttiin sisälle "Flinkiska," entinen Maiju neitsy, joka syvään niiaten ja kovasti nyyhkyttäen pysähtyi ovelle. "No, Flinkin matammi, mikä onnettomuus teitä on kohdannut?" kysyi Katariina rouva säälivästi.

Tehän kuulutte olevan Vänni?» »Juu panisitkos tupakan?» »Kiitoksia! Minä en poltaVänni huokasi ja katsoi säälivästi minuun. Sitte hän sanoi kyynelsilmin: »Nuorukainen, sinä kuolet pian! Mulla on veli, joka kitui rintatautia neljäkymmentä vuotta ja tupakalla hän eli. Mutta sitte kielsi tohtori hänen tupakoimasta, ja sen jälkeisellä viikolla hän ei enää huolinut tästä maallisesta tupakasta.

Ja vaikka olisimmekin rikkaita, niin äitini, joka jo tuntee kuoleman rinnassansa, ei sittenkään lähtisi tältä pimeältä kadulta eikä matalasta majastansa! Hän tahtoo siinä kuolla, missä isäkin kuoli". "Mutta mitäs sinä sitte rupeat tekemään, kun äitisikin kuolee?" kysyi paroni säälivästi. "Mitä sinusta tulee, poika parka?" "Mitäkö minusta tulee?" kysyi poika naurahtaen.

Ettehän siis varmaankaan salli, että hän jättää minun, erittäinkin niin kauan kun olen kipeä, ja nyt tunnenkin itseni oikein pahoin semmoiseksi!" "Olkoon se kaukana minusta," vakuutti abbotti, säälivästi katsahtaen, ja käski Appellonan olemaan siellä.

Tuolla syrjässä vanhan puun juurella oikoi vanha ruotsalainen sotamies, silmät suljettuina. Oliko hän sairas vai pyörtynyt, tahi nukkuiko hän? Riennettiin paikalle, ja lähin mies kumartui nähdäksensä elikö vanhus. Soturi huomasi tulijat ja aukasi silmänsä. Oletko kokonaan uupunut, ukko? kysyi Löfving säälivästi. Kyllä tosin, vastasi muukalainen, yrittäen istualleen. Vähän vettä, jos on saatavissa.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät