Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. lokakuuta 2025
Jokainen meni. Ryhdyttiin työhön niin hiljaa, ettei kukaan puhunut mitään. Valee peräili seppää, joka vitkalleen nousi ylös, puisteli lumia itsestään ja istui jälleen kivelle. Kun hän jonkun ajan kuluttua meni sinne, löysi hän tämän itkemästä. »No, mitä nyt?» kysyi Valee. »Minä vaan tässä, että köyhyys ei ole mikään ilo. Jos mulla olisi sellainen ruoka kuin sinulla, niin et sinä minua heittelisi.»
Pian ryhdyttiin hirveä nylkemään ja paloittelemaan sen lihoja. Silloin metsästäjät huomasivat, etteivät sudet olleetkaan paenneet kauas. Yksi oli niin rohkea, että tuli näkyviin. Ne ilmeisesti vielä toivoivat pääsevänsä suomalaisten kanssa saaliin jaolle. Sen metsämiehet älysivät vallan hyvin.
Hän oli jostakin hapuilut tuoreen lampaankäpälän, jonka oli paistanut ja sitten toi sen sisälle pannussa kehoittaen meitä ottamaan käsille mukana tuodun veitsen, jonka käyttämiseen heti ryhdyttiin. Toinen paistinpala toisensa perästä leikattiin ja hävisi. Lopetettuamme lausuimme hänelle suuret kiitokset tästä atriasta, joka epäilemättä oli parhain, minkä moneen aikaan olimme syöneet.
Ja taas ryhdyttiin lystillisiin lauluihin, ja Amrei lauloi: "Kiinni kultani sain, Nytpä häntä ma vain Pääst'en luotani, en, Sylissäin pitelen". Ja Johannes vastasi: "Ja kultoani koskaan en päästä mä pois, Vaikkapa hän itse tontun kahleissa ois; Ei nauhoin eikä nuorin eikä kahleinkaan Voi immyttäni viedä multa milloinkaan".
Nyt heitä vihdoin neuvottiin kokonaista puolitoista vanhaa virstaa alemmaksi ja sinne he lähtivät. Päästyään perille havaitsi seppä paikan kelvolliseksi ja ryhdyttiin työhön. Kun oli saatu avullinen karastuspaikka, tulikin alasimesta juuri semmoinen, kun seppä oli tahtonutkin, ja hyvillämielin kantoi hän sen omistajalleen.
He ampuivat vankeja paljaalla ruudilla silmiin, kaivoivat heidät vyötäisiä myöten märkään maahan ja kivittivät heidät hitaasti kuoliaiksi. Kun tämä hirmutyö oli tehty, ryhdyttiin saalista korjaamaan. Kädet sidottuina viskattiin Bertel ja hänen seuralaisensa hevosen selkään ja niin alettiin ajaa metsää kohti.
Muutaman päivän kuluttua he olivat perillä. Reippaasti ryhdyttiin rakentamaan tupaa valmiiksi.
Kenties ajanjakso 1905–1917 on verisin Venäjän itsevaltiuden historiassa. Mutta se myös teroitti mielet vastustamaan olevia oloja. Bobrikoffin aika, suurlakko ja siitä johtuva mielenkuohu, ei laskenut ensi vastustuksella. Ryhdyttiin taisteluun.
Välistä kääntyi se päin ja näytti hampaitaan; mutta turhaan, joukko ei siitä huolinut; uusi pako, uusi ajo! Jo viimein saatiin tämä vainottu raukka ahtaaseen umpisopukkaan kahden huoneen väliin. Siellä ryhdyttiin sitä ahdistamaan kepeillä, kivillä ja jääpalasilla.
Ei ainoastaan niin, että kaikki jäi entiselleen, vaan talossa päinvastoin ryhdyttiin kahta innokkaammin kevättöihin: tuuletettiin, ripustettiin ulos ja piestiin kaikellaisia villa- ja turkkivaatteita, johon työhön ottivat osaa sekä talonmies apulaisineen että kyökkipiika ja itse Kornejkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät