Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
Vaikka kuinka olisinkin surrut, isäni oli kuollut; muuta neuvoa ei ollut kuin ruveta hankkimaan rakasta vainajaamme maan mustiin multihin! Sen tapauksen tapahduttua ei elämässäni ollut mitään merkillistä siihen asti, kun menin naimisiin, josta seuraa kolmas elämäni jakso, ja niin on nuoruuteni aika loppuun kerrottu.
Pahan paian ompelevi, Päälle päärmehet tekevi; Kehnon rihman ketreävi, Päiksi pellavat panevi. Täytyi runpuhun ruveta.
Tulkkimme tahtoi ruveta puhuttelemaan heitä ja otti viulunsa vasempaan käteensä, soittimen oikeaan sekä rupesi, asennon otettuansa, soittamaan. He vastasivat hänelle heti samalla tavalla, ja vaihtelevasti kysyen ja vastaten saivat he aikaan sangen sävelrikkaan kaksinsoiton.
Sanon vieläkin sinulle, kääntyi hän Gabrielin puoleen nousten hänen vierestään, älä pane pahaksesi minun suoruuttani, ja anna anteeksi minulle, jos olen erehtynyt, mutta minun piti sanoa se mikä oli sydämmelläni. Henrik puhui niin kauniisti, ja oli niin huolissaan siitä, että Gabriel mahdollisesti loukkaantuu, että tämän täytyi lopulta ruveta taas lohduttelemaan ja näyttää huolettomalta.
Tässä täytyy ruveta sekaa syömään ja suolaheinät ovat siihen paraita.
"Hyvä, ettäs menetkin pois, sinä hulluttelija, että saan tehdä tehtäväni," ajatteli Uoti, katsoen menevätä. Ja hetken seisottuaan siinä, läksi hänkin kävelemään päinvastaista suuntaa, mentyään tien oheen männikköön, jossa vähän aikaa tirkisteltyään alkoi ruveta lapiollaan maata kaivamaan. "Rops, rops," sanoi santaläjät, sinkoillen kaivajan lapiosta kanervikkoon.
Kyllä minä tiedän, mitä ne vetävät, mutta en sano, mutta kyllä tiedän, ett'eivät kadut ole pitemmät minun naurismaatani! Niin, heillä on kyllä varaa, noilla laiskoilla! Minulla on, tontti ollen, halu hyvä ruveta laiskaksi! Kuules eukko, eikö sinunkin mielesi tee ruveta laiskaksi, niin saamme punaiset rautiot, joiden päälle puetaan harsokangasta ja valjaihin pannaan hopeanapit.
Lallu on minut kokonaan jättänyt, temmannut mieheltä tarpoimen ja polskuttaa vimmatusti, samalla kun miehet lappavat sitä suurta ja märkää jäälle. Minä olen niin tyrmetyksissäni, etten älyä edes ruveta itkemään.
Ei, eihän se, sanoi Marja hiljaa, kuin viihdytellen. Eikö saanut tehdyksi? Elä nyt semmoista kysy. Estitkö sen? Voi, elä kysele! Löitkö sitä, puritko, potkitko? Miksi sinä nyt, Juha? En en enhän minä... Juha huomasi leivät, jotka olivat vartaastaan vyörineet ympäri lattiaa, ja aikoi ruveta niitä poimimaan. Mutta samassa hän taas: Missä se sen teki? Missä lie...
Kun minä kerran jotain sanon, niin sen teenkin. Täytyykö tästä kirjoittaa senaattiin vai kuinka? Neiti Kortman. Ei, sitä ei tarvita. Paras keino olisi Mutta tämä tuntuu todellakin vastenmieliseltä ruveta sinua neuvomaan omassa asiassa se on kerrassaan vähän hassua.
Päivän Sana
Muut Etsivät