United States or Nauru ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen ihanat, valkoiset hiuksensa ja mustat, kirkkaat silmänsä, jotka ovat niin täynnänsä vilkkautta ja nuoruutta, muistuttavat lieden tulesta, kun lumi peittää katon, mutta sisällä kaikki on lämmintä, taikka niinkuin Fritz sanoo: "Näyttää siltä kuin hänen sydämensä eläisi ikuisessa kesässä ja ison iän talvi koskisi ainoastaan hänen ruumistansa."
Pestä ruumistansa tarwetta myöten milloin kylmässä, milloin lämpimässä wedessä on usiammissa taudeissa sangen terweellinen. Saunanlöyly ei ole sovelias kaikille sairaille, jonka tähden semmoisten pitäisi muuten lämpimässä wedessä istua.
Puoli ruumistansa oli jo aidalla, kun kalastaja yht'äkkiä oikasi vanhan museettinsa ja laski laukauksen, huudahtaen: "Tuosta saat palkkasi, petturi!" Kalastajan aikomus oli kyllä hyvä ja silmänsä myöskin, mutta hän oli vanha ja kätensä vapisi juuri kuu ruuti syttyi.
Veljensä kohtalo raskautti suuresti Naomin mieltä; ei ollut toivoakaan hänen enään olevan elossa, mutta kaikki Marcellon hankkeet löytää hänen ruumistansa olivat turhat ja Naomin täytyi jättää kaupunki tietämättömänä jos hän oli saanut surmansa, vai viety sotavankina johonkin maakuntaan.
Mitä? Voidaanko? Ah, lapsi, jätä minut hetkeksikin rauhaan. Ja hän painoi pään takasin kättä vastaan, huokasi ja rupesi hiljaa edestakasin kiikuttamaan ruumistansa. Hänen kasvonsa näkyivät jotenkin selvään kuutamovalossa. Kyyneleet vierivät jälleen hänen poskiansa myöten. Lapsellinen Uuno rauhoittui vihdoin.
"Kummallista, miten äkkiä kuolema ottaa monen ihmisen pois. Vielä viikko sitte oli mies terve ja voimakas silloin putoo hän hevosen selästä, satuttaa päälakensa ja tuossa saattavat nyt hänen ruumistansa! Kummallista! Mies olisi vielä voinut elää viisikymmentä vuotta, ell'ei tämä onnettomuus olisi tapahtunut."
Vaikka minä koetan ajatella häntä, hänen ruumistansa, minä en saa mitään kuvaa esille. Ja jos saan, ei se herätä minussa mitään tunteita. Se kuva, jonka saan esille, kyllästyttää minua, enkä minä voi enää löytää semmoista paikkaa ush! Ja kumminkin se on niin. Jospa hän aavistaisi, että minulla on hetkiä, jolloin häntä ei ole olemassa minulle!
Hän itki vain sitä kovemmin, suonenvedon-tapaista, hurjaa itkua, joka ikäänkuin repi hänen ruumistansa ja tuntui kaikista kummalliselta, kamalalta. Isä nousi ja puhui hänelle ankarasti; mutta ei siitäkään mitään apua ollut; näytti aivan kuin olisi kauan pidätetty kiihko äkisti päässyt purkautumaan.
Kamoittavana haamuna, kädet ristissä, silmät pystyssä kuin ukulin silmät ja tukka ilmassa töyhtöisenä, istui hän tuuhean kuusen juurella. Siinä hän istui, huiskutellen ruumistansa, ja hänen suustaan kuului hiljainen ja tärisevä virrennuotin hyräilys.
Ja ylevä ja käskevä olikin hänen ryhtinsä, hänen koko olemuksensa. Mahdottomasta pönkkä-hameestansa, joka häntä ympäröi, kuin vallit, näyttäytyi hänen ylä-osa ruumistansa vyöllä ahtaalle pinnistettynä vieläkin hennommalta ja hoikemmalta, kuin tavallista oli.