Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
"Ruumishan se on, kun se kuoli", sanoi Asarias. Rovasti meni kutsumaan apulaistansa ruumista kirjoittamaan ja tapasi tullessaan Asariaksen paikoillaan lakki päässä istumassa. Vieras otti kainosti pois lakkinsa ja tervehti apulaista. Apulainen, Asariasta käteltyään, avasi kirkonkirjan ja kysyi: "kuka se kuollut oli?" "Meidän eläkemuorihan se oli jo minä sen toin tullessani ruumishuoneesen."
Mutta ennenkuin he ehtivät paikalle, kuulivat he Nazariuksen tuskallisesti puhuvan: "Herra, he veivät hänet ja Ursuksen Esquilinuksen vankilaan... Me kannamme toista ruumista! Hänet he veivät jo ennen puoliyötä!..." Petronius palasi kotiin synkkänä kuin rajuilma. Hän ei yrittänytkään lohduttaa Vinitiusta. Hän tiesi, ettei Lygian vapauttamista Esquilinuksen vankilasta ollut ajatteleminenkaan.
Siinä niitä rauhassa nukkuu viisi kappaletta... Kohta ehkä alkavat nousta ja ruokaa tahtoa!... Sisällä vavahti niin omituisesti, oikein ruumista huiskautti, juuri kuin olisi pelännyt jostain putoavansa. Sannakin huomasi tuon liikunnon ja katsahti Mattiin syitä tutkien. "Eikö sieltä saatu sitä ruoan puolta yhtään pois?" kysyi Matti.
Oudot kouristukset värisyttivät egyptiläisen ruumista; hänen piirteensä muuttuivat pelottaviksi, hän kääntyi poispäin ja sanoi ontolla äänellä: »Jos hänet nyt vielä voisin pelastaa, tekisin sen. Mutta roomalainen laki on ankara ja terävä. Mutta jos minun onnistuisi jos voisin hänet pelastaa olisitko silloin minun tulisitko morsiamekseni?» »Sinun!» Ione toisti nousten. »Sinun! Sinun morsiamesi!
Hän reuhasi kaiken yötä ja koko seuraavan päivän; hiki valui virtana poskia ja ruumista pitkin, mutta päälaen sisään ne olivat saaneet pistetyksi tulen. Eikä sitä tulta jäät jäähdyttäneet, sillä se oli ikuisuuden ahjosta otettua. Hän oli paljosta hosumisesta lävitse uupunut. Ei jaksanut enää kättä nostaa, vaan herkesi olemaan hiljaa. Riemulla ne nyt ryntäsivät kaikki esille.
Lukuun ottamatta terwettä ruumista ja teräwää, wilkasta sielua, oli hänellä tawattoman kaunis ääni. Kristillinen äiti oli pojalle opettanut ulkoa melkein kaikki wirret, ja nuotit oppi hän niihin kerran kuultuansa.
Kenelm katseli häntä tarkasti. Hän oli tavattoman roteva mies, pari tuumaa lyhempi Kenelmiä, mutta kuitenki tavallista pitempi mies; hänen hartiansa ja rintansa olivat vahvat kuin Herkuleen, mutta alempi osa ruumista ei kuitenkaan ollut yhtä vankka, ja hänen käyntinsä oli hidas ja pitkäveteinen. Kuunvalo lankesi hänen kasvoillensa; ne olivat kauniit.
Nuuskaaminen elähdyttää sielua ja ruumista, se selvittää ajatukset ja auttaa meitä tyytyväisyydellä vastaanottamaan ja kantamaan kaikki harmit ja vastukset. Mikä se on, joka aamuisin avaa silmäni unen ummistuksesta? Mikäs muu kuin nuuska! Mikä valtuusmiesten kokouksissa antaa minulle viisaat ajatukset ja neuvot kaupungin eduksi ja hyödyksi? Ei muu kuin nuuska!
Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan waiwaa eikä rasita ruumista.
Paukahti silloin soimaan raikasääninen papinkello, joka kolmesta toveristaan oli suuruudeltaan keskimmäinen. Pari ruumista vielä haudattiin, väki soitettiin kirkkoon, huomenvirsi alkoi, ja Topra-Hono astui tapulista alas. Nytpä liike ja elämä tuli isäntäin vakavaan parveen ja renkien pulskeaan joukkoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät