Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Meidän ei tule ajatella nyt ruumista, sanoi Liisa matalasti Frans, sinulla on myöskin sielu! Luuletko sinä, Liisa, minulla vielä olevan semmoisen? kysyi hän kovasti. Minä tiedän sen varmaan, Frans. Sinä olet niin mieluhikkaasti taipunut kaikkiin minun toivomuksiini sen jälkeen kuin minä tulin hoitajaksesi, kuule kuitenkin vielä yksi pyyntö.
Mutta ajatellessani, että siveellinen luonnonelämä olisi monin verroin pidettävä paheellista sivistystä parempana, ja että, jos nämä olennot olivat vieraita useille tieteille, niin ne myös olivat vieraita murhille, varkauksille, haureudelle ja muille ruumista ja sielua pilaaville paheille, täytyi minun tunnustaa että tämä kansa todella oli onnellinen.
Hän ei ollutkaan katsellut Albrecht-mestarin muurikuvia, vaan iloista viinikellaria ja maistellut sen aarteita, unhottamatta kuitenkaan aikansa kulumista. Leubelfing-vanhus, ollen rajattomasti peloissaan poikansa ja kauppahuoneensa säilymisestä, yritti syleilemään veljensä tyttären polvia aivan samoin, kuin Priamos-vanhus, Akilleun polvia syleillen, rukoili häneltä poikansa ruumista.
Matin kanssa sanoi hän elä sitä te'e Antti elä ainakaan Matin seurassa mene markkinoille. Ja miks'ei? Siitä ei ole sinulle mitään hyötyä. Hyötyäkö? Ell'ei siitä juuri muuta hyötyä olisikaan, virkistää se kumminkin sekä sielua että ruumista. Mistä sen tiedät, Antti, kun et vielä koskaan ole markkinoilla käynyt? Sen sanoi Matti, joka paraiten mahtanee asian tuntea, koska aina käy markkinoilla.
Kun hän kerran neuvoessaan Juhoa kuljetti hänen kankeaa kättään, johtui hänelle yhtäkkiä mieleen Juho hangella kuolleena! Hän tempasi kätensä ja vetäytyi pois. Kylmä karsi ruumista ajatellessaan, että se olisi voinut tapahtua. Mutta mitä Juho oli humalassa ollut!
Hän nähtävästi aikoi hallita tunteitaan, mutta väkisin vierähti vesikarpalo toisensa perästä kasvoja myöten alas. Kohta tuli Tuomaan vaimokin, kantaen nuorinta lastaan käsivarrellaan. Siinä se on nyt ukki, sanoi tämä osoittaen lapsilleen ruumista. Laara tuli pyytämään kamariin juomaan lisää kahvia. Kyllä tässä vielä ennätetään, sanoi Tuomaan vaimo.
Kun muut katselivat akkunoista sitä rannassa näkyvää ihmisryhmää mistä arvelivat Kaisan ruumista tuotavaksi, niin piispa vaan umpikuljuisesti vilkasi sinne päin, otti raamattunsa polviensa päälle, pani kultarenkaiset rillit paksulle, pöheisen näköiselle nenälleen ja rupesi selailemaan raamattua. Mutta ei hän siitä mitään näkynyt löytävän.
Ei se näyttänyt oikein sotajoukoltakaan, pikemmin voimistelujoukolta. Kaikki olivat puetut sinisiin, ruumista myöten käypiin pukuihin, ja jokaisella oli vaatemytty kainalossa. Yht'äkkiä kuului johtajan ääni, joka komensi: "Pu keu tu kaa!" Salaman nopeudella kukin veti esiin vaatemyttynsä, eikä viipynyt viittä minuuttiakaan, ennenkuin joukko oli aivan toisen näköinen kuin äsken.
"Ja hillitseväisyys, joksi joukkokin sanoo sen omaisuuden, ett'ei häälytä himojen vallassa, vaan niitä halveksitaan ja hallitaan, eikö sekin kuulu ainoastaan niihin, jotka enimmin halveksivat ruumista ja elävät filosofiassa?" "Välttämättömästi", sanoi hän.
"Sitä en katsonut; mutta sen tiedän, että lippu, joka verhosi viattoman lapsen ruumista, kun sielu liiteli ijankaikkista valoa kohti, se lippu oli puhdas." KUMPIKIN PUOLELLANSA V
Päivän Sana
Muut Etsivät