Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. marraskuuta 2025
Aloin matematiikasta ja huomasin, ettei se ole ollenkaan mitään vaikeata, sitten rupesin lukemaan historiaa ja se kerrassaan huvitti minua. Muutamassa kuukaudessa olin asioista perillä, ja nyt luen etupäässä kieliä. Hm Saksa menee minulta jotakuinkin, mutta venäjä on vähän vaikeampaa, vaikka kyllä siitäkin vielä hyvä tulee. Hm
Hän katseli minua oikein pelästyneenä. "En ole, mutta se ei mua miellytä enää. Hyvä täti Toora on ollut kovin kipeä; olin siellä vähän aikaa ja rupesin totisempia asioita ajattelemaan". "Enpä ole hullumpaa kuullut kun tahdot jäädä kotiin sentähden, että muutama täti on ollut kipeä.
Mutta koulussa rupesin huomaamaan, että tuolla "plikalla" oli "huntramänttiä", ja vieläpä enemmän kuin monella pojalla. Yleensä elelivät pojat ja tytöt alituisella sotakannalla, erittäin senkintähden, että me pojat saimme tavantakaa "patukkaa", jota vastaan tytöt eivät milloinkaan, ainakaan minun aikanani, sen kanssa tuttavuutta saaneet tehdä.
Kummastelen, ken on hänet uudestaan kastanut? Mutta miksi muutit pois majurilta? Brita. En tahtonut elää piian unhotettua elämää, sillä minulla on toiveita paljon. Miksi sinä sitte olet mennyt kaartiin? Tuomas. En voinut kauemmin kärsiä elämää majurilla! Siellä ei saanut muuta kuin selkäänsä aamusta iltaan asti, senvuoksi otin eron ja rupesin kaartilaiseksi. Brita. No, onko nyt parempi sitte?
"Mitähän tuossa noin unhoitetussa muistomerkissä mahtanee olla?" ajattelin ja rupesin tarkastelemaan jotenkin tasaiselle kiwen pinnalle latinakirjaimilla hakattua kirjoitusta.
Kauan vielä istuin uunin ääressä ja ajattelin pientä Lienua, kunnes viimein itsekseni rupesin hyräilemään: Hän tietää oikean avun ajan. Tuntui, kuin ei sydän enää olisikaan puoltaan vailla. Huomenna jatkoin matkaani; mutta määrätön se ei enää ollut: kotiani kuljin. Aamu oli lämmin ja kaunis.
Unkarilaiset, joilla oli hyvin kiire, jättivät meidät viimein, pitäen parempana matkustaa hevosella. Kun tataari ja minä jäimme kahden kesken, rupesin hänen kanssaan keskustelemaan uskonnollisista kysymyksistä.
Koska nyt olin itkenyt niin paljon, kuin suinkin jaksoin, rupesin ajattelemaan, ettei enemmästä itkusta ollut mihinkään, semminkin kuin ei Roderick Random eikä tuo Kuninkaallisen Brittiläisen Laivaston Kapteini ollut muistaakseni koskaan vaikeissa tiloissa itkenyt. Kun ajomies näki minun päättäneen näin, ehdoitti hän, että nenäliinani levitettäisiin hevosen selälle kuivamaan.
Hän oli itsekin tupakkimies ja selitti kuvilla ja vertauksilla, ett'ei tupakoiminen ollut synti. Tuntoni ei sittenkään rauhoittunut, sitä vaan tupakka korventeli. Sinä aikana kuin en tupakoinut voin joka päivä hengessäni edeltäkäsin aavistaa ketä veljiä ja sisaria minäkin päivänä tulin kohtaamaan. Sitten kun taas rupesin tupakoimaan, hävisi minusta ainiaksi sellainen aavistusvoima.
En... Sen tiesin, että rupesin leikkuupöydälle selälleni ja että peittivät kasvoni. Umpihupussa tunsin nukkuvani. Heräsin sitten vuoteellani, kuin unestani, ja vatsasta oli vaiva poissa. On niillä konsteja! Vuoteellasi heräsit kuin unestasi ja vaiva oli poissa! Ilmankos se tohtori oli niin ylpeä ja varma niistä tiedoistaan! sanoi Auno hymyillen ja lähti hakemaan Mikolle ruokaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät