Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025


Minne vaan katsot, näet mahtavia palatseja. Niiden alakerroksissa on usein komeita kauppapuoteja ja ravintoloita. Edellisissä vallitsee huikaiseva komeus ja tavarain runsaus. Kyllä niissä on myytävänä, mitä vaan mielesi haluaa. Ja jos pistäydyt niihin kauppoja tekemään, olenpa varma, että kielevät kauppapalvelijat saavat kukkarostasi kopeekat heltiämään.

Kuink' onkaan suuri runsaus, mi mahtuu lippaisiin pyhiin näihin, jotka oli maan päällä kylvämään niin laaja-kädet! Tääll' elo on ja itkun aarteest' ilo, mi saatiin Babylonin vankeudessa, kun kultaa kerran ylönkatsottihin. Ja täällä juhlii voittoansa, luona Jumalan ynnä Neitseen Poian ylvään, kerällä vanhan ynnä uuden liiton hän, jolla avaimet on auvon tämän. Neljäskolmatta laulu

Vaikka elämä on täynnä hyvää ja pahaa, voi keinojen ja teiden runsaus meidän päivinämme nousta vaarallisen korkealle, se voi vahvistaa vääriä viettejä, sen sijaan että ohjaisi ne oikealle tolalle, ja johtaa peräti surkuteltavaan ja merkilliseen tulokseen.

Yösoihtu sammuta! Auringon nousuun kääntyen. Hän nousee Eufratista Kuin vuoteheltaan Tyyron ruhtinatar, Ja helmet hohtaa hänen purppurastaan. Hän yksin hallitsee maan valtakunnat, Elämä vuotaa hänen kasvoistaan, Kuin öljyn runsaus se siunaa maan, Kuin viinin runsaus se virvoittaa, Siit' aallot iloitsee ja herää maa, Myös taivaan tuulet tuntuu heräävän.

Ma uskon; mutta entäs oppi tuosta? hienosti. Ett' tuhmaa miehen nyky-aikaisen perässä päärynöiden ain' on juosta. Jos liika-sadon antanut on puu, tuo runsaus harvoin heti uudistuu. Ma tiesin, että jäljilt' ette haihtuisi, ett' opetukseen kertomus tuo vaihtuisi. Aikamme hyve aivan toinen lie. Totuuden uhriksi ken mitään vie? Min arvoinen on yksilön nyt tie? Miss' sankari? katsoo terävästi häneen.

Ma mitä näinkin, hymyilyltä näytti maailmankaikkeuden, ja tenhon saman minulle toisti kuulo niinkuin näkö. Oi, mikä onni, auvo kuvaamaton! Mik' elo täynnä rakkautta, rauhaa! Mi runsaus himoton ja turvallinen! Silmäini eessä soihtua nuo neljä kimalsi, ja se, joka ensin tuli, nyt alkoi loistaa muita kirkkahammin,

Ja muistaa voin, ett' tuosta uljastuin ma enemmän kestämään niin että liittyi katseeni kera Voiman äärettömän. Oi, armon runsaus, mi mulle antoi rohkeuden nähdä Ikivalkeutta, niin että siihen valo silmäin haihtui! Sen syvyydessä näin ma yhdistyvän yhdeksi kirjaks' rakkaudella kaiken, sen, mikä kaikkeudessa näkyy hajan.

Niiden etsiminen, niille täyden vallan antaminen ja niillä herkutteleminen ovat uusromantisen kauneuden-etsijän ominaisuuksia. Vanhan romantiikan aikana oli suomalainen runotar elämän köyhyyttä, karuutta, yksinkertaisuutta ja koruttomuutta ihannoinut. Nyt tulevat ihannoimisen esineiksi elämän runsaus, sen täyteläisyys, sen vapaa, iloinen ja yksilöllinen nauttiminen.

Kun maisterilla ei ollut mitään syömistä, niin sai Sirrikin olla näljissään, mutta kun maisterilla oli runsaus, niin oli Sirrilläkin runsaus. Kun toinen oli iloinen, ei toinenkaan surrut, mutta kun toinen oli allapäin, niin oli toinenkin pahoilla mielin. He olivat, niinkuin minä sanoin, oikein hyviä ystäviä. Mutta ketä he olivat, nuo maisteri ja maisterin Sirri?

Liitän sen tähän, koska se on omansa kuvaamaan hänen elämänkäsitystään. Sillä kuinka voisi ihminen, joka lausuu tämän runon väreilevällä, hehkuvalla äänellä ja haltioissaan, kuinka voisi sellainen ihminen olla pelkkä kuoleva tomu, harhaileva voima, haihtuva muoto? On riemun suurin runsaus mun synnyinoikeutein en kohtaloain kiittää voi ma koskaan kylliksein.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät