United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos sun vastoin käy, ajat vielä vaihtuu! Ei Apollon jous ole jänteess' aina; kitarallaan myös runotarta voi hän soittaen säistää. Elä uljain päin, ota miesnä vastaan ajan ahdingot; ja jos tuuli liian kävi myötäiseks, ole viisas, reivaa paisuvat purjeet! Tyvent' toivoo mies, jota syliins' sulkee meri Aigeian, kun on yö, ja pilviin meni kätköön kuu, ja kun teille laivan tähdet ei tuiki.
Puhutte runon henkosista Ei nahjus niitä tuta saa. Jos mieli käydä runojista, Niin runotarta vallitkaa! Tiedättehän, mitä tarvitsemme? Väkijuomaa vaan me särpelemme. Siis juomaa laittamaan ja viipymättä! Ei synny toiste se, mihin nyt et laske kättä, Ei päivääkään saa sikseen jättää.
"Luvuissa on jonkimoinen turva," ajatteli hän, "varsinki epätasaisissa. Nuo kolme lemmetärtä eivät milloinkaan naineet eikä myöskään nuo yhdeksän runotarta." "Minä oletan, nuoret neidet, että soitantoa rakastatte," sanoi Kenelm luoden silmäyksen pianoon. "Kyllä, suuresti," vastasi vanhin tyttö, joka puhui muiden puolesta.
"Herätä minua kun tarvitsee tapella. Hauska on herätä taisteluun! François ystäväni, ei nyt muuta kuin hyvästi!" Villon'ille ei uni maistunut. Katsoen silmillään yhä korkeuteen, hän uneksi vallan hereillä. Ehkä muisti hän Anjou'n Jolandaa, tuota nuoruutensa salaista runotarta: ehkäpä myös lähetystänsä ja syntymämaataan Ranskaa.
Oksanen oli ennen-mainitussa promotsionirunossaan kehoittanut suomenkielistä runotarta, jonka hän oli taluttanut »Suomen suureen oppisaliin», istumaan nöyrästi Franzénin ja Runebergin runotarten jalkojen juureen, joilta sen oli opittava uuden ajan sivistynyt tapa ja sävy.