Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
"Minä kiitän, teidän majesteettinne," sanoi Dorothea lämpimästi, "ja muistan teidän armoanne niin kauan kun elän. Kuulkaa siis, mimmoinen oli rukoukseni. Te tiedätte, prinssini, että minä äskettäin olin Londonissa kuningattaren luona, joka on sukulaiseni ja on osoittanut minulle paljon hyvää, sekä tahtoi nähdä minua ennenkun teille ilmoitan itseni.
"Elä minun, Signesi ja Valdemarin tähden!" "Pyhä neitsyt on kuullut rukoukseni," kuiskasi Elisabet tuskin kuultavalla äänellä, "ja vaikk'ei minun poikani pyhässä kasteessa tullut vihityksi Sovittajalle, tapaan minä kuitenkin hänen taivaassa." "Sinä et saa kuolla!" huusi Akselinpoika, ja hänen kyyneleensä tulvasivat Elisabetin kalveille kasvoille.
Kuule rukoukseni, isäimme Jumala, sotajoukkojen ruhtinas, Herra Sebaot! Tämän kuluessa on Sakeus korjannut lippaansa ja tehnyt yhtä ja toista siivoamista huoneessansa. NELJ
Yhtä kuin rukoilisit haudan kiviovelta armahtamista, vastasi Jussufin poika; joudu, lisäsi hän, paljastaen sapelinsa; antakoon Jumala sinulle rohkeutta kärsimään sen rangaistuksen, jonka hän lähettää sinulle. Salli minun kumminkin, veljeni, jatkoi Omar vapisevalla äänellä, salli minun kumminkin tehdä rukoukseni.
Labeo notkistui alaspäin ja suuteli heitä, ja kuumat kyynelet putoilivat hänen puolisonsa kasvoille. Helena hykähti ylös ja huudahti. Labeo sulki hänen syliinsä. "Sinä olet pelastettu! Joudu! Pakene!" "Oi Jumalani! Sinä olet kuullut rukoukseni!" lausui Helena, kun hän nojautui puolisoonsa ja nousi. "Hiljaa! Joudu!" huusi Labeo.
"Minun täytyy kuolla, en tiedä täälläkö vai arenalla... Mutta sitä minä rukoilin, että ennen kuolemaani saisin nähdä sinut. Sinä tulitkin: Kristus kuuli rukoukseni!" Vinitius ei vieläkään saattanut puhua, hän vain painoi häntä rintaansa vastaan. "Näin sinut Tullianumin ikkunasta," jatkoi Lygia, "ja näin, että tahdoit tulla luokseni.
"Tuossa seisoin äsken vavisten epätiedosta... Mutta minä rakastan isääni ja tahtoisin uhrata rahat hänen hyväksensä." Hän ei lausunut sanaakaan minun hetkeksi vaietessani. Hän oli todellakin oikein kivenkova, kaikki rukoukseni olivat turhat enkö minä siis olisi suuttunut?
Mutta minä olen turvannut jumalaani ja Hän on minun vapahdukseni kallio. Hän on kuullut minun rukoukseni. Kiitetty olkoon hänen nimensä." "Mutta sinä et voi nyt palata Judeaan." Isaak loi silmänsä maahan. "Siellä on nyt sota." "Minä kuolisin mieluisammin siellä, kuin eläisin missään muualla", vastasi Isaak. "Tahdotko siis lähteä sinne?" kysyi Labeo kummastuneena.
"Hän oli jo saanut armon, ennenkun minä tiesin, että hän oli paennutkaan," sanoi Erik, "ja hän saa turvallisesti palata takaisin." "Minun rukoukseni ei ole vielä lopussa," jatkoi jalo prinsessa. "Heti kun jalkani maalle astuin teidän valtakunnassanne, sain sen surkuteltavan tiedon, että sen niin kovin loukatun miehen tytär ja kasvatti-poika ovat inkvisitionin vallassa.
Meidän loppuehdotuksessamme vaadimme, että Sardinia riisuu aseet, jota se luonnollisesti ei tee, ja sitte marssimme rajan yli. Suuri Jumala, mutta kenties ne sentään riisuvat. No, silloin peruutetaan sota, ja rauha tulee julistetuksi. Minä lankesin polvilleni muuta en voinut. Sanatonna ja kuitenkin huudon kaltaisena kiiti rukoukseni: rauha! rauha! sydämestäni taivasta kohti.
Päivän Sana
Muut Etsivät