Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
Eikä hänen vaalinsa ole hulluimpaan mieheen osunutkaan, lisäsi Oikarinen, nyykäyttäen hänelle päätään rohkaisevasti. Kippis! Mie olen aina tykännyt paljon siusta. Johanneksen korvat olivat kuumenneet. Mikä lemmon juttu tämä oli, joka hänelle näin äkki-arvaamatta ja näin oudossa paikassa syötettiin? Tiesivätkö muut siitä? Kuka oli sen pannut liikkeelle? Mitä tuon jutun takana piili?
Tunsin itseni täysin muserretuksi. Ajatteleminen on aina ollut minulle vaikeata, virkahdin sitten hiljaisesti. Se saattaa johtua siitä, ettei minun pääni ole oikein luotu sitä varten. Musti katsahti osaaottavasti minuun ja ojensi sitten hyväntahtoisesti minulle käpälänsä. Ei se ollut aivan helppoa alussa minullekaan, lausui hän sitten rohkaisevasti.
Ah, jospa jo päivälliset päättyisivät, jospa jo noustaisiin pois pöydästä, ajatteli hän itsekseen ja töin tuskin sai niellyksi kyyneleensä. Viimein noustiinkin atrialta. Erik puristi rohkaisevasti vaimonsa kättä. Mentiin pihan puoliselle kuistille juomaan kahvia.
Sillä vanhus ottaa kätensä valon edestä, nuorukainen jo kiirehtii ovelle, ja se, joka oli tulossa, kääntyy taakseen ja nyykäyttää rohkaisevasti päätään pimeään. Viisi kuusi, ei kaikkiaan seitsemän miestä astuu peräkkäin kynnyksen yli huoneeseen. He ovat kaikki noiden kahden ystäviä, mutta hekin ovat niinkuin pakolaisia.
Niin, neitsyt Mariaan! myönsi Adelsvärd ja teki rintaansa vasten ristinmerkin. Tottapa hän siis oli oikeauskoinen arveli pikku muori ja nyökkäsi rohkaisevasti vaikka oli niin kaukaa, semmoisesta maasta, missä kirkot usein jäivät tyhjiksi kylmän ja lumen vuoksi! Niin oli hänen vävynsä lukenut eräästä lehdestä. Sillä se osasi lukea.
Keskitalosta tuntui niinkuin kohtalo kaikessa ankaruudessaan kuitenkin olisi nyökäyttänyt hänelle rohkaisevasti päätä. Sillä pojat ajoivat paraillaan uuden riihirivin rakennushirsiä metsästä ja hän Uutelan kanssa niitä veisteli kotona rakennuspaikalla. Siellä loitolla riihimäellä he sitten kahden suorisivat asiansa.
Sitä en tahtonut, ja siksi olin iloinen, kun sain istua vain jakkarallani syrjässä ja huomaamattomana kaikelta muulta paitsi tuon kauniin nuorukaisen silmäyksiltä. Hän katsahti todellakin pari kertaa minuun rohkaisevasti ikäänkuin sanoakseen: noh, nyt on sinun vuorosi! Mutta sekin tapahtui vakavasti kuin kirkossa ja hän käänsi heti katseensa pois, kun hän näki minun siitä vaivautuvan.
Hannan silmät leimusivat, posket hehkuivat, jalka oli varma... Hän katsoi rohkaisevasti Aukustiin, joka seisoi valmiina ratkaisevan hetken varalta. Hirveän pitkä silmänräpäys vielä! Hanna näki aurinkoa vasten kaksi miestä seisomassa Varsankalliolla. Ne olivat kuin haamuja, joita kuohut kastelivat... Lautta kiiti hirveää vauhtia suoraan kalliota kohti... Sydäntä kouristi, silmissä musteni...
»Meidän on oltava vähän urhoollisia, kummankin kohdaltamme eikö niin?»... alkoi Jakob puhua rohkaisevasti, »etkä sinä meistä ensiksi vääjää, kun kovalle ottaa, sen tiedät itse parhaiten; alakuloisuutesi ja hermostumisesi ja kaikki sellainen johtuu nyt vain tästä tilastasi... Ajattele, jos olisit merimiehen vaimo!» »En olisi koskaan, en koskaan mennyt naimisiin merimiehen kanssa!»
Päivän Sana
Muut Etsivät