Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. marraskuuta 2025
Georg ummisti huulensa eikä rohjennut vastata, sillä juuri tämä suru oli raskaana hänen sydämmellään.
Välistä teki Heikin mieli vastustaa tätä alituista varoittelemista, mutta miten olikaan, ei hän sitä kuitenkaan rohjennut tehdä. Jos hän joskus tahtoi ajatuksensa täytäntöön panna, tuli hänelle siitä jälestäpäin ääretön tuska, että jos Viljo nyt sairastuu ja kuolee, niin on se hänen syynsä ja Eevin surma. Paras antaa asiain mennä niinkuin menevät.
Siksi, että minä en millään lailla olisi rohjennut ... siellä olisi ollut sinun isäsikin, ja se on minun mielestäni niin korkea ... enkä minä vieläkään... Etkö vieläkään uskaltaisi tulla sisään? En, en vaikka mikä olisi... Silloin Sigrid hyppäsi ylös ja juoksi oven luo... Elli, minä menen sanomaan papalle, että hän tulisi tänne sinua tervehtimään ... menenkö?
Jo ennenkuin taisimme puhujan itse erottaa, minä kuitenkin käsitin, että se oli mr John Wesley. "Anna mennä, Kitty," sanoi isäni matalalla, vapisevalla äänellä, tarttuen suitsiini, "anna mennä, etkö näe, mitä kansa odottaa." Minä näin hänen huulensa vapisevan enkä rohjennut mitään kysyä. Mutta kun katsoin taakseni, minä silmänräpäyksessä käsitin asian.
Mutta kun hänen tuli kääntää lehteä, silloin hän sen veti takaisin, enkä minä enää rohjennut siihen toista kertaa tarttua. Loppuun luettuaan sen sunnuntain saarnan, pani hän verkalleen kirjansa kiinni, heitti palmikon niskansa taa ja asetti huivin päähänsä.
Vammat, jotka se oli saanut, eivät olisi aivan auttamattomia olleet, vaan vallattomat lapset olivat kenenkään huomaamatta päässeet sen kimppuun ja runnelleet pahanpilalle ennen kuin ehdittiin pelastaa. Forstmestarinnalle oli tuottanut alituista tuskaa pelko, milloin Esteri kysyy äitinsä kuvaa, eikä hän ollut rohjennut itse alkaa selittää.
Pilgrim ei ollut kotona, ja tohtorin talon kohdalla Lents seisoi ison aikaa eikä rohjennut mennä kilistämään kelloa. Hän käveli edes takasin monta kertaa; kentiesi tohtori, sanoi hän itsekseen, osuu tulla ja ottaa sinut mukaansa, mutta ei tohtoria kuulunut eikä näkynyt. Nyt Don Bastian meni ohitse.
"Jumalan nimessä, Laila, sinähän täällä oletkin!" huudahti hän. "Minä se olen, ja sinä olet rohjennut tulla tänne minua pelastamaan." "En tiennyt sinun olevan täällä, en osannut sitä edes aavistaa." "Silloin et kenties olisi tullutkaan?" "Laila, olisin kyllä tullut. Olisin mennyt vaikka synkimpään syvyyteen maailmassa, tietäessäni sinun olevan siellä.
Neitoset lauloivat muutaman laulun, jossa ylistettiin kuningasta ja hänen kansansa onnea. Ja tämä näytelmä kaikki päivänpaisteessa! Se ihana ja kaunis neitonen oli kahden askeleen päässä minusta, vaan minä polonen, varjoton mies näet, en rohjennut hypätä tuon kuilun yli polvistumaan vuorostani hänen eteensä. Kunhan minulla olisi ollut varjoa, minulla onnettomalla!
Välittäjien ja välikauppiaiden luku olisi melkoisesti vähentynyt, jokainen mies olisi rohjennut käydä hyötyä tuottavaan työhön ja saanut siitä palkan, joka olisi vastannut hänen työnsä hyvyyttä ja paljoutta." "Eikö olisi muodostunut sellaisia nurkkakuntia kuin ne, joilla te väititte olevan niin suuren vaikutuksen teidän hallitukseenne?" kysyin minä.
Päivän Sana
Muut Etsivät