Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Hän istahti penkille, pani kätensä ristiin päivänvarjon ympäri ja käänsi kysyvät kasvonsa Robertia kohti. Tämä nyykäytti hyväksyen päätään ja istahti sitten Gabriellen viereen.
Kaikkien niiden ikävyyksien korvaamiseksi, jotka Robertia näinä aikoina olivat kohdanneet, sai hän yhä enemmän osakseen työkansan rakkautta. Naisväki jumaloitsi häntä ja itki sunnuntai toisensa perästä hänen saarnojaan kuullessaan, jos he tapasivat häntä ulkona ja hän puheli heidän kanssaan jonkun sanan, kerrottiin sitten kotona tuo tapaus suurena unohtumattomana onnena.
Tohtori nousi tuoliltaan ja alkoi käydä edestakaisin pitkin lattiaa. Hänen ja Robertin väli oli luonnollisista syistä aina ollut kireä, eikä hän olisi ollut halukas saamaan Robertia hoidettavakseen, vaikka velvollisuuden tunne olisikin kehoittanut antamaan tilapäisiä neuvoja.
"Tahtoisittekohan lukea minulle pari värssyä kirjasta?" kysyi Daniel äkkiä ja kääntyi Robertia kohti. Silmien ilme oli nyt muuttunut, katse oli kalsea, ja koskettaessaan hänen kättään Robert tunsi, että sormien päät olivat kylmenneet. Robert otti päänalaisen luota raamatun, avasi sen sivun mikä eteen sattui ja kumartui, nähdäkseen takkavalkean loisteessa lukea.
Pyhimysloiste, mikä ympäröi Robertia saarnaajana, oli, hänen mentyään kihloihin, melkoisesti vaalennut muutamien hänen kuulijainsa silmissä, mutta suuremman osan mielestä oli hän, yhdistyksensä kautta kauniin, nuoren tytön kanssa Ruotsin etevimmistä perheistä, tullut vieläkin viehättävämmäksi.
"Vait", keskeytti pastori melkein ankarasti ja varoittaen ojensi kätensä Robertia kohden, "älä lausu sellaisia sanoja. Kukin meistä, joka on kärsinyt ja taistellut, on kai osaksi tuntenut kiusaavan ajatuksen, joka epätoivon hetkenä valtaa sielun. Mutta tuollaisia sanoja ei sovi lausua." Robert painoi kädellä otsaansa ja ummisti silmänsä.
Gabriellen silmät säihkyivät, näytti siltä kuin hänen "viehättävä" serkkunsa olisi synnyttänyt hänessä huimauksen, joka vieläkin enemmän jäähdytti Robertia. "Me emme opi tuntemaan toisiamme tällä lyhyellä yhdessä-ololla", vastasi hän estellen.
Sitäpaitsi tunnenkin itseni tavallista vahvemmaksi tänä iltana." Gabrielle huoahti, vaan ei enää väittänyt vastaan; hän huomasi että Robertia oli yhtä vaikea pidättää lähtemästä, kuin estää uskollista soturia pysymästä paikallaan. "Minä lähden mukaan", sanoi hän äkkiä, "niin ethän ainakaan ole yksin."
Mutta", lisäsi hän hiipien lähemmäksi Robertia, tuolla pehmeällä, hyväilevällä tavalla, jota tämä sekä pelkäsi että rakasti, "yhdessä suhteessa olen heitä kaikkia parempi: minussa on enemmän totuutta kuin heissä, ja kun minä sanon sinua rakastavani, tarkoitan minä sitä, vaikken teeskentele saavuttaakseni rakkauttasi."
Kyllä kai ne kohta tulevat ne ovat olleet Korpivaarassa Antero on siellä pappina. Pappina? Tai oikeastaan vain väliaikaisena saarnaajana Handolinin jälkeen. Onko Handolin kuollut? Siitä ette ole mitään kirjoittaneet. Mutta aikooko Antero papiksi? Aikoo, ja Lauri myös. Ja Lauri myös? Robertia alkoi ryittää. Se kiihtyi kiihtymistään, tärisytti hentoa ruumista niin, että luuli sen menevän hajalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät