Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Mutta sen minä sanon sinulle, Jakob, että huomenna minä en astu jalallanikaan ruokasaliin. Voitte syödä aamiaisen kahden kesken, niinkuin söitte illallisenkin; riittää, palvelustyttö on tarjoamassa. »Mutta Alette »
Tapella voimme, minkä voimat riittää, mutta voitto riippuu siitä, kenelle Jumala sen suo. Siinä olet oikeassa! Ja oikein on myös, että etsimme väkevyytemme Jumalassa, sillä se tuki kestää vielä kun kaikki muu kukistuu. Mutta juuri sentähden ei saa yksikään ajatella olevansa niin vähäpätöinen, ettei hän mitään voi.
Jokaisessa näistä muureista, joiden aine vielä on aivan uuden uutukaista, neitsyellisen puhdasta, hopeankarvaista, tahratonta ja tuoksuavaa, on tuhansia kammioita ja niin paljon ravintoainetta, että se riittää koko kansaa viikkomäärät ravitsemaan.
»Millä mielellä onhan toki katsottava, että iloista mieltä riittää hopeahääpäiväksi; se on kuitenkin juhla, jota *lapset* aina muistelevat,» huomautti Alette painavasti. »No niin; lapset»! Jakob koetti nauraa.
Kolme tämmöistä saavillista juovat päivässä, tämä on jo toinen kerta.» Ja piimääkö teillä riittää niin paljon? Piimää sitä riittää vielä muuallekin. Sikatarhaan kannetaan sama määrä. Onko teillä sitten kuinka paljon lehmiä? Ei niitä ole kuin puolitiehen kolmatta kymmentä eivätkä ne ole kaikki lypsämässä.
Sitten oli, niinkuin tavallisesti, turvauduttu herra de Tréville'en, joka antoi vähän etukäteen palkkaa; mutta nuo etusaannit eivät voineet kauvaksi riittää kolmelle muskettisoturille, joilla jo oli koko joukko suorittamattomia rätinkejä, ja yhdelle henkivartijalle, jolla ei vielä ollut velkaluottamusta.
HURMERINTA. Ei yhtään tyttöä? HILLERI. Minä niistä tykkäisin hyvinkin, vaan eukkoni sanoo, että aina sitä rukiilla ohria saa. Teidän lapsenne ovat terveitä? HILLERI. Ovat, Jumalan kiitos. HURMERINTA. Tässä on kymmenen penniä teille, että saatte ostaa heille namusia. HILLERI. Herra toimittaja, se on aivan liikaa, viisi penniä riittää hyvin.
Minähän olin nuorempana morsiustyttönä sinun häissäsi. AGNES. Se on totta. Minä siis erehdyin. Komea ja ylpeä kuin aina, mutta olet sinä käynyt vähän kalpeaksi. AGNES. Sinä sitävastoin olet punakka kuin aamurusko. SIIRI. Nyt pitää sinun istua tänne sohvaan. Kas niin, ja tyyny pään taakse, palli jalkojen alle ja AGNES. Riittää, riittää, kiitos. Minä olen kuin kissa.
Tähän asti hän oli elänyt elämäänsä kuten ihmiset yleensä siihen aikaan sokeassa, rajattomassa itsekkyydessä, välittämättä mistään muusta kuin omasta itsestään. Nyt hän ajatteli toisenkin onnea. Hetkisen kuluttua hän kieltäytyi ottamasta vastaan enempää apua, vaikka Lygian läsnäolo ja näkeminen tuotti hänelle sanomatonta autuutta. "Nyt riittää," sanoi hän "Lähde jo levolle, jumalattareni."
Eihän se vähä riitä, kun on siemenet suurin osa ostossa ja työ teetettävä vieraalla. Mutta kyllä täällä raha riittää. Kuten sanoin, olen täällä kevätuiton ajan ja sitten viimeistään heinäkuun alussa ratsastan selkähevosella kotiin. Jään odottamaan sinulta taas uusia tietoja. Oma aina muistava Mikkosi.»
Päivän Sana
Muut Etsivät