United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
Juoksi Katri katsomahan: Siell' on riski Riion poika, Ja paksu Pajarin poika, Hevoistahan valjastavi, Kalujahan kaunistavi, Lähtiäksensä kosihin. Sanoi riski Riion poika, Ja paksu Pajarin poika: "Eläpä muille kaunis Katri, Kun minulle Katri kaunis, Pane päätä palmikolle, Sio silkillä hivusta!" Tunki kihlat kukkarohon, Taskuhun tali hopiat.
Siitä johtui puhe itsestään laukkumiesten vaikeaan asemaan ja me tulimme kaikki siihen päätökseen, että kielto heidän kulkemisestaan olisi poistettava. Ja tuskinpa lienee ainoatakaan Venäjän-Karjalassa kulkenutta ja tämän maan oloja omin silmin nähnyttä, joka ei olisi tullut tähän samaan päätökseen. Viivyimme Riion Pekan hovissa seuraavan päivän puoliväliin, tultuamme sinne iltasella myöhään.
Jos tuo syyksi pantanehe, Vioiksi ve'ettänehe, Otan pankon palttinoa, Toisen verkoa vetäsen, Jolla tuomarit totutan, Jolla lahjon lautamiehet, Puhumahan puoleltani, Viereltäni virkkamahan; Vaan jos syyksi syyetähän, Vielä veetähän vioiksi, Kyll' on suurta Suomen maata, Laajoa Lapin rajoa, Piiltä suuren pilloniekan, Paeta pahan tekijän." Riion poika.
Olisihan niitä ollut Riion Pekalla kauppalankoja paljonkin, mutta kun ne noin turhanpäiten häntä ahdistelivat, niin pisti hänen päähänsä tehdä pieni kepponen. »Eihän miulla ouolla miehellä ole teällä muita kuin yks ainoa mies, ku milma tuntee, voan enhän mie tiejä, miten heän teille kelvannoo?» »Kuka se olisi, voithan sanoa edes sen, niin katsotaan sitten, mitä voidaan tehdä.» »Ka, käihän tuo meillä mennä kesänä kupernyöri, tuntenetteko hänet, mutta varmaan hän minut tuntee.»
Ja jotenkin luonnollistahan onkin, että puvun kuosi on lainattu sieltä, mistä puvun ainekin. Venäläisen vaikutuksen puheeksi tultua muistuu tässä mieleeni eräs sen vaikutuksen edustajoita, jonka tuttavuuden teimme Riion Pekan talossa. Siellä oli näet meidän ollessamme vieraana Repolan kansakoulun opettaja.
Riihess' onpi Riion poika, Se paksu Pajarin poika; Sanoi riski Riion poika, Ja paksu Pajarin poika: "Pankate jänis tulelle, Kierosilmä kiehumahan!" Jänis saattavi sanoa, Jänis varman vastaeli: "Lie'pä lempo lähtenynnä Kattiloihin kiehumahan; Läksin sanan saatantahan, Kielikerran kerrantahan." Sanoi riski Riion poika, Ja paksu Pajarin poika: "Mip' on sana saatavana, Kieli kerrateltavana?"
Aino-runojen sisällys ilmaantuu niin-ikään, milloin missäkin muodossa, monessa Kantelettaren runossa; esimerkkinä mainittakoon "Katri ja Riion poika", u. 68, "Merenkylpejä neiti", u. 86, 87, ja "Katri paimenessa", u. 88. Soma ja leikillinen muodostus näistä on "Helka paimenessa", v. 37 ja u. 89. Toisen kanteleen syntyä ja Väinämöisen laulua muistuttaa "Oinonsarvinen kantele", u. 8.
Riion Pekka on epäilemättä kauppaan kärkkäiden kansalaistensa joukossa yksi etevimpiä. Tietysti on vaikea sanoa, millä tavalla sellaisissa oloissa kuin missä hän ja hänen vertaisensa elävät, omaisuus kootaan.
Viskaali vähän ällistyi, mutta ei ottanut vielä uskoakseen, ja lähetti hänet poliisin kanssa kuvernöörin luo. Siellä otettiin hänet avosylin vastaan, vietiin kuvernöörin omaan kammariin ja poliisi sai tehdä kunniaa porstuassa. Pekka selitti asiansa ja kuvernööri lupasi antaa viskaalille käskyn, ett'ei Riion Pekkaa saa ahdistaa, vaan saakoon hän vapaasti tehdä kauppojaan.