Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Hyvä henki sanoi: 'Kultaraha ei ole sinun, anna se takaisin omistajalleen! Paha henki sanoi: 'Sinulle on annettu kultaraha, sentähden se on omasi! Minä en tiennyt mitä tehdä. Viimein panin maata. Vaan hyvä ja paha henki ovat riidelleet koko päivän, etten ole saanut rauhaa, ja sentähden tuon minä takaisin kultarahan." Keisari Rudolf Habsburgilainen.
Oli ainoastaan yksi nainen, joka kummastelematta kuuli mainittavan, että kreivi G n ja maisteri Johanneksen välillä oli riita syntynyt. Hän ymmärsi riidan syyn. Tämän naisen sydän toi esiin syyn näin: «Sinun tähtesi ovat he riidelleet. Sinun tähtesi!« Eikä nainen sitä ottanut pahakseen. Tämä nainen oli Maria. Hänen sydämensä ei nyt tyhjä ollut.
HOOKON. Missä on sanansaattaja? Tässä, herra kuningas. HOOKON. Mikä oli syy surmantekoon? SANANSAATTAJA. Sitä ei kukaan tietäne. He puhuivat lappalais-verosta ja yks kaks hypähti Antero seisaalleen ja iski häneen kuolinhaavan. HOOKON. Olivatko he ennen riidelleet? SANANSAATTAJA. Joskus.
Keittäjä oli kauhean sekavapäinen; lapset olivat kuohuksissa, Eeva ja Leonora olivat riidelleet, Petrea leikannut reiän uuteen pukuunsa, Henrik rikkoi karahvin ja kuusi lasia ja tipsukka huusi ja itki ihan syyttä. Kello kävi kahtatoista eikä paistia vaan saatu tulelle.
Nuori mies, sanoi hän, jotta ette tarvitsisi tehdä sen enempiä kysymyksiä, tulee teidän tietää, että teidän ja minun sukuni välillä vanhastaan on vallinnut perinnöllinen viha. Minun tulee meidän molempien kunniaksemme sanoa, ettemme ole riidelleet yksityisistä eduistamme, vaan sitä enemmän niistä, jotka ovat kalleimmat valtakunnan ja yhteiskunnan menestymiselle.
Päivää yhdeksän jo on riidelleet ikivallat Hektorin ruumiin vuoksi ja linnojenturman Akhilleun; valpassilmän pois sitä Argontappajan varkain vaativat viemään, vaan minä kaikki Akhilleun maineeks auttelen, arvon jott' yhä sulta ja suosion saisin.
Kummastuen katsahti ruusu sijaa, jossa he vielä eilen olivat riidelleet ja huomasi siinä vaan tyhjät varret: kukat oli katkaistu pois. Ruusu huokasi ehdottomasti niin kovasti, että ihmiset sen kuulivat. "Mikä se oli?" kysyi joku toiseltaan, vaan ruusu oli nyt niin hiljaa, ett'ei sitä voinut kukaan syyttää.
Kenelm nyykäytti päätänsä myöntymisen merkiksi ja he astuivat ääneti puutarhan portista maantielle, joka kierteli aitausta pitkin; kun tulivat sille paikalle, jossa Kenelm oli nähnyt Lilyn kasvot lehdikon välitse päivällä sen jälkeen kun he ensimmäisen ja ainoan kerran olivat riidelleet, samana päivänä kun vanha vaimo Lilystä erotessaan oli sanonut: "Jumala teitä siunatkoon!" ja jolloin pastori oli puhunut Lilyn haltiattaren kaltaisesta suloudesta; no niin, juuri kun sille paikalle tulivat, näkyivät jälleen Lilyn kasvot, mutta tällä kertaa ne eivät olleet loistavan näköiset, jos ei voi sanoa mitä kapeimman kuun kalpeutta sädettä loistavaksi.
Sekin oli ollut joskus riidan-aihe heidän välillään, sitten Johannekselle pitkän, kalvavan kaunan syy. Nyt he eivät riidelleet enää. Nyt ei Johannekselle olisi enää pälähtänyt päähänkään tuntea kaunaa tuota vierasta naista kohtaan, joka istui hänen vierellään, jonka kosketuksen hän tunsi, mutta joka oli hänestä sielullisesti niin kaukana kuin on taivas maasta erotettu.
"Ethän edes tuntenutkaan minua!" "Mutta kuitenkin olit sinä suuressa awun tarpeessa." "Ja olimmehan juuri riidelleet." "Emmehän toki hengen, jos kohtakin isänmaallisissa asioissa." "Ken, herran tähden, sinä sitten olet, joka niin paljon olet pakotta waiwaa päällesi ottanut?" "Olen sotamiehen tyttö." "Ja mistä?" "Siikajoelta." "Nimesi!?" "Isäni nimi on Kuula." "Entä oma nimesi?"
Päivän Sana
Muut Etsivät