United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä halusin päästä aina sywemmälle ukon elämän laatuun, sentähden sanoin hänelle puoleksi hämärästi: "Teillä on laiha hewonen, kuinka se jaksaa näin huonolla kelillä wetää nuo terwat kaupunkiin?" "Niinhän se on, laihahan se on hewos=riepu. Mitenkäpä se raukka lihawana pysyisi, kun sille ei ole muuta antaa kuin huonoja heiniä ja wettä", myönsi ukko.
"No katso vain, mutta johan minä sanoin, ettei tässä ole mitään vaaraa." Ja niin olikin asian laita. Pyssyn luoti oli repäissyt muutaman tuuman lihaa ja vahingoittanut vähän kylkiluuta. Veri oli tauonnut vuotamasta, ja kun haava oli pesty puhtaaksi, ei se ollut vaarallisen näköinen. Haavan ympäri sidottiin märkä riepu ja Heikki pyysi jotakin syödäkseen.
Hämmästyneenä seisoin ja kuuntelin kuin kuvapatsas. Jumalan voimakas virta tuntui vyöryvän kuin koski sydämmeni kiviroukkion yli. Mutta se oli ohikulkeva, hetkellinen armonvihuri, joka puhalti ja välähti yöni halki. Sen mentyä minä taas lakastuin pölyyn kuin riepu, jota tuuli oli tuokion kohottanut ja sitten viskannut lokaan.
RISTO. Nyt siitä, Jumalan kiitos, päästiin. TOPPO. Tyttö riepu. Ohraisesti hänelle kuitenkin kävi. RISTO. Kenen syy? Olisi ollut ja elänyt ihmisiksi. Mutta kuule. Miltä minä nyt oikeastaan näytän? TOPPO. Oletpahan kuin tuossa. RISTO. Silmäni taitavat olla liassa? TOPPO. No, kantänka, mitä se tekee.
Minä olin nuorin isäni viidestä pojasta. Meitä oli siis viisi ei "meitä oli neljä poikaa ja Mikko riepu viidentenä", kuten oli tapamme sanoa, Niin semmoinen oli tosiaanki tapa muilla, paitse Mikolla. Häntäpä ei sitä olisi saatu sanomaan, ei vaikka hänelle olisi kiehautettu pikkusen juuston heraaki, joka muutoin oli hänen himoruokaansa.
Ei kärsi pistää päätään ikkunasta ulos jos semmoiseen voimanponnistukseen enää kykeneisikään. Kaikki matkustajat ovat niin velton ja väsyneen näköisiä, että sekin vielä masentaa mieltä. Tulevat vaunuun, viskautuvat istumaan ja jäävät siihen kuin märkä riepu, kunnes taas kömpivät ulos. He toki pääsevät välemmin ulos, minun on istuttava paikallani viimeiseen asti. Loppumatkasta en paljoa tiedä.
Fieanti tuli niin valkoiseksi kuin riepu naamastansa, ja eipäs aikaakaan niin tarttui hän Flinkiin yhdellä kädellänsä ja renkiin toisella ja heitti ne pihalle, ja minä juoksin pakoon niin pian kuin ikänäkin pääsin, hän meidän perässämme piiska ilmassa, siksi kuin me pääsimme tiluksilta pois. Mutta renki-tolvana jäi seisomaan pihalle, eikä tullut isäntäänsä auttamaan.
Rouva ja Elsa seurasivat perässä. "Olisinkohan tehnyt tyhmyyden, kun suostuin antamaan luvan panna piipun hikeä hampaasen! Sitä en kumminkaan luule", sanoi maisteri, koettaen mummon valtimoa. "Ei tämän kanssa taida niin aivan vaarallista olla, vaan ottakaa nyt varovaisuuden vuoksi riepu ja kastakaa kylmänlaisessa vedessä ja sitten pidätte sitä mummon otsalla."
"Minette, annas joku riepu, jolla pyyhkisin nuo vesipilkut pöydältä", sanoi Rossiter eräänä päivänä ja laski jo kätensä vaate-kasalle, joka oli tuolilla lähellä häntä. "Ai! älä ota siitä. Siinä..." huudahti hänen vaimonsa ja pyyhkäsi nopeasti pöydän käsiliinalla. "Mitäs tuossa on?" kysyi Kaarle osottaen vaate-kasaa.
Orja valittaa. KIRRI. Kurista katala riepu! AINO. Ei sovi sinulle, veikko, Käydä orjahan käsiksi. Se on tyttö aina armas! NUORI JOUKO. Olet, sisko, oikeassa. Henkipattosen pelastit. On sotia suurempia Käydä nuoren Joukahaisen Ei orjan opettaminen. TAINA. On salossa saartamista Pelloksi ja niittymaaksi, Kirvehen ja kuokan työtä.