Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. lokakuuta 2025
Mikaeli kokosi pöydältä nahanjäännökset, kääri ne tötteröön, otti valmiit pieksut, läjähytti niitä vastatusten, pyyhkäisi esiliinallaan ja ojensi rengille. Tämä otti jalkineet ja sanoi: Hyvästi nyt, talonväki! Voikaa hyvin! Kului siitä vuosi, kaksi.
Hänen oli täytynyt alkaa siitä mihin hän kymmenen vuotta sitten oli lopettanut; mutta tämä alku oli vaikea tehdä kuitenkin vanha kreivi ja ennen kaikkea Emma johdattivat häntä niin vähitellen toivojen radalle. Syksypuoleen oli hän terve taasen ja käveli ulkona. Kuules, sanoi hän eräälle rengille, joka ajoi peltoja; Kuules, onko tuo työ vaikeata?
Ja missä jaettiin alalattialta kädestä käteen ojentamalla, niin ojensi rengille kätensä ja sanoi: vassakuu, johon lisäsi vähän rumaa, että renkiä nauratti, niin se tuippasi heti ja sanoi: tuossa on, kun olet niin viisas. Teki mieli mennä noille pojille nyt hankkimaan hernettä heidän kannuihinsa.
Mitä nyt, Pekka, sanoi Paul nuorelle rengille, joka oli hänen entisiä leikkitovereitaan, ja joka vastahakoisesti tarttui siniseen lakkiinsa, oletko tullut sokeaksi tyttöjä töllistellessäsi, kun et enää tunne minua, vaikka viimeksi tavatessamme löimme kiekkoa tienristeyksessä? Renki kyhni tukkaansa ja pyörähti selin, mitään vastaamatta.
"Luvanneen kuului, jos itse tahdot." "Vai niin siinäpä se onkin isä kyllä lupaa, mutta omaan tahtoon se siltä heittää." "Entäs jos sinä itse tahtoisitkin ennen mennä rikkaalle isännälle kuin köyhälle rengille " "Mitäs jos tahtoisin?" "Onhan meidän isäntä vielä poikamies " "Ja vielä tuoreimmassa ijässään " "Vaikka jo viideskymmen alulla " "Mutta se on siivoluontoinen ja hyvälukuinen "
Kah, syö pois eläkä kursaile.» »Ole vaiti. Kuka tuota syö?» »Eikö kelpaa rengille rokka? Niinhän ne herrat tuumivat, kun meille kahdeksankymmentä penniä antoivat päiväpalkaksi, että kunhan saavat leipää, syökööt kivenmuraa särpimeksi.» »Pitäkää sitten hyvänänne, te, jotka sitä hakkaattekin», sanoi Holpainen ja läksi takaisin omalle työlleen. »Kyllä, kyllä!
»Minä tulen sinun kanssasi Santra!» huusi toinen piioista. »Minä makaan nyt yksin, Maija.» »Oletko sinä oikein pahoin kipeä?» kysyi emäntä haukotellen. »E-ei, kyllähän se paranee, kun saa yönsä nukkua», vastasi Santra ollen jo ovenraossa. Santran mentyä rupesi väki hajoamaan pöydästä. »Siunaa Miska ruokasi», sanoi isäntä rengille istuen itse vielä ryömällään pöydän takana.
Sentähden hän katsoi asianlaadun vaativan huomauttaa rengille, kuinka hänen, Paavon, on huoneentaulun mukaan oltava "kuuliainen ruumiillisille isännillensä, pelvolla ja vapistuksella, sydämensä yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle", ja ettei hänelle tilinteon päivänä tule olemaan hyvä palkka, kun hän näin huolimattomasti menettelee isäntäväkeänsä kohtaan, panemalla heidän henkensä tahi ainakin heidän ajallisen terveytensä vaaraan.
Ja minä tahdon saada Grimstahamin, siihen minä olen mieltynyt; ja onpa minulla siinä omat arveluni, usko se. Sentähden pyysinkin Skonlan pehtorilta päästä vapaaksi nyt maaliskuussa, vaikk'ei tämä olekaan rengille oikea eroaika. Pehtori on hyvin kelpo mies, niin että hän lupasi antaa minulle erokirjan. Sillä itsenäiseksi mieheksipä minä rupean." "Nytkö keväällä jo, Juhana?"
Kun on siitä sitte päästy, Laita saatavat samalla, Paneppa paras hevonen Kyytihin kylänväliksi. Anna ruokoa rahalla Vielä muille vierahille; Piä vaivaisten varalla Kala, leipä kaikin aioin; Maksa palkka mestarille, Rengille rehellisesti, Koska kohtuutta anovat; Vaan jos paljosta puhuvat, Mahotonta mainitsevat, Suutu ja sano sinuksi, Elä toiste työtä anna.
Päivän Sana
Muut Etsivät