Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. lokakuuta 2025


Oleppas, Matti! ... ka niin, minkä tähden siihen on tuohon tuommoinen aukea metsään hakattu? Siitä se nyt menee se rautatie. Elä he ele !... Siitäkö se nyt!... Hyvä isä siunatkoon ... siinäkö se nyt!... Voi tokkiisa, kun tämä nyt tuntuu kummalta ! Ja Liisalle tuli kyyneleet silmiin.

Kenttäarmeija ynnä kaarti oli Etelä-Bulgariassa ja Trakiassa, vailla rautatie- ja meriyhteyttä kotimaan kanssa, pohjoisessa Itävalta-Unkarin ja Romanian, etelässä englantilaisten ja intialaisten sotavoimien uhkaamana, jotka brittiläisen laivaston turvissa oli määrä viedä maihin Dedeagatshissa ja Gallipolissa.

"Kuristakaa ne vakoilijat!" huudettiin heille. "Alas Ranska! Alas Englanti!" samat maat, joista kuitenkin koko tämä seutu oli suureksi osaksi elänyt, joiden rahoilla tämä rautatie, nämä hotellit, tämä hyvinvointi oli saatu aikaan, joiden väkeä vielä eilen palveltiin kuin ruhtinaita heitä varten rakennetuissa loistolinnoissa. Ehdin nähdä heistä vain vilahduksen.

Ainoastaan maitoa ei tuo rautatie niin yllin kyllin kuin maanviljelijöillä on, mutta hedelmistä saa maidonarvoista ja vielä arvokkaampaakin ruokaa ja niitä tuo rautatie jokaiselle tarvitsijalle.

Loitolta voidaan eroittaa lukuisia tehtaan savutorvia, joista savu paksuissa pilvissä tupruaa kohti taivasta. Ympäristön alueella ei ole enää entistä viljelemätöntä leimaa. Mehevät karjanlaitumet ulottuvat niin pitkältä kuin silmä kantaa ja uudisasukasten karja on lukematon. Rautatie yhdistää joku aika sitte uuden kaupungin Arispeen. Kaivoksen menestys on ollut yhtä erinomainen, kuin nopeakin.

Se on jotenkin hankalain rautatie- ja laivamatkain takana, pari vuorokautta Helsingistä. Kun sota syttyi, ajattelin, että ainakin sinne pääsen sen jaloista kuin piilopirtilleni, jos se yllättäisi minut merellisellä kalamajallani Hankoniemen kainalossa. »Sota» saavutti minut kuitenkin siellä, missä sitä kaikkein vähimmin olisin osannut odottaa.

Sinne tullessa saattoi viitata hänen suositukseensa. Kuusi vuotta oli silloin Pariisin ja Havren välillä jo ollut rautatie, josta puhuttiin kaikkialla. Mutta Jeanne, jota suru yhä oli pitänyt vallassaan, ei ollut vielä nähnyt noita höyryllä kulkevia vaunuja, jotka panivat koko maan ylösalaisin. Paulilta vain ei tullut mitään vastausta.

Mutta minulle olisi ennen tai myöhemmin tullut pakko myydä tämä tila, kun oma työväki rupesi leviämään omille teilleen ja vieraan pito täällä on tullut mahdottomaksi sen jälkeen kuin tuo rautatie tuli: kuusituhatta markkaa vuodessa maksaa yhdelle työmiehelle on aivan mahdotonta maanviljelijän tuloista.

Hän näytti aina työssään ajattelevan, että kun tuo päivä joutuisi iltaan, kun taas talon miehiltä aina päivä loppui kesken. Meni kuitenkin kesä, oltiin taas marraskuussa. Rautatie oli tullut ja sen mukana monenlaista hommaa. Metsien ostelijoita ja talojen ostelijoita metsien tähden kulki toinen toisensa perästä, ja jokainen kehui itseään paremmaksi ostajaksi kuin sen ja senkin yhtiön asiamies oli.

Valehtelijahan se silloin on, jos on sanonut, että rautatie on, ja sitten sitä ei olekaan ... valehtelijahan se silloin on!... Ka, etkö sinä taas rupea huutamaan! ... mitä sinä tänne talliin tulit huutamaan? ... huuda navetassa, jos mielesi tekee ... kyllä minä hevoseni hoidan, hoida sinä lehmäsi! Liisa meni, mutta kovin oli hänestä pahaa.

Päivän Sana

prinsessain

Muut Etsivät