Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
"Ei väsytä". Ruuna vetää mutkitellen. Minä ihmettelen sitä siksi, että silloinhan sille tulee pitempi matka. Isä selittää syytä siihen, vaikka minä en ymmärrä, mutta tottapahan ruuna sen tietää, koska niin tekee. Miksi lienee tie mäen kohdalla leveämpi kuin muualla? Tie laskee Holpanlahden rantaan. Isä ajaa veteen ja antaa ruunan juoda. Hyvin pieniä kaloja viilettää vedessä rattaiden välissä.
Rataskotosten keskellä liikkuu koneisto aivan mutkattomasti: yksi ainoa sylinteri, yksi pistoni, joka vaikuttaa pitkään palangsiin, joka nousee ja laskeutuu kuin vasara kankirautapajassa, ja yksi ainoa veivin-säippä, joka panee liikkeelle noiden suurten rattaiden akselit. Joukko matkustajia oli jo kokoontunut Saint Johnin kannelle.
Kyytipoika katsahti kiitollisena herraan ja pysäytti juoksun. Hiljaa kulkivat rattaat. Aurinko paahtoi jälleen, rattaiden ritinä se oli niin yksipuolista, aina yhtä ja samaa, yhtä ja samaa. Hevonen kulki puolitorkuksissa, kyytipoika oli koko torkuksissa.
Mutta outo ympäristö, yöllinen liike kadulla ja rattaiden kolina estää minua siitä. Kuulen ääniä ja askeleita rappusissa, miesten ja naisten haastelua viereisestä huoneesta ja pidätettyä naurua. Vaan eniten kaikesta häiritsee minua hänen läsnäolonsa. Pelkään hänen heräävän minua hyväilemään ja olen nukkuvinani, kun kuulen hänen liikahtavan. Vihdoin viimeinkin vaivun puolihorroksiin.
Kyllä on pöllömäinen rakennus, sanoi hän ääneen ajatuksensa. Kuinka niin, pöllömäinen? vastasi ajuri loukkaantuneesti, mikä pöllömäinen se on, joka kansalle työtä hankkii. Mutta onhan se työ tarpeetonta. Tottapa se työ tarpeellinen on, koska rakentavat, väitti ajuri, kansa saapi leipänsä. Nehljudof vaikeni, erittäinkin kun rattaiden räminän vuoksi oli vaikeata puhua.
Hän unohti kaiken muun, häipyi kauas pois, etäiseen muinaisuuteen, istui erämaiden keskessä, havumajoissa, nuotioilla, metsäpirteissä, noissa suomalaisen runottaren pyhätöissä, oli itse runoilija, laulaja, säveltäjä, siirtyi Kalevalan sanoista omiinsa, aatteet, tunteet omia teitään kulkien... Yht'äkkiä kuului huutoja ja hälinää pihalta, rattaiden kolinaa ja läheneväin hevosten kavioiden töminää.
Avojalka pysyi isäntänsä rattaiden luona, joihin paraikaa valjastettiin. Silloin tuli Rosel ja sanoi veljelleen luvanneensa kylän pojille ja tytöille mennä yhdessä heidän kanssaan kotia, ja selväähän oli, ettei isäntä mennyt yksinään piian kanssa. Rattaat läksivät tiehensä.
Jos minä saan sen syntymäpäivälahjakseni, keitän siitä rokan ja kutsun koko kylän kestiin. Saakoot kerran maistaa kosken kinkkua paikkakuntalaisetkin, vaikka ovatkin vuokranneet pois vetensä. Kuului yhtäkkiä rattaiden ratinaa edestäpäin. Sieltä saattoi ajaa akka vastaan ja turmella kaiken.
Ovet paukkuivat, lankut rasahtelivat, seinät narisivat, putellit ja lasit kilisivät toisiansa vasten, ja kokonaisia tornia posliinikaluja rimahteli lattiaan penttereissä. Myös kuulin potkurin säännöttömän hurinan ja rattaiden läiskynnän, jotka vuorottain vajosivat veteen ja vuorottain pieksivät ilmaa siivillänsä.
Oi, oi; kaikki elämäni on ollut turha!" Hän otti vierestään kukan, katseli sitä ja virkkoi: "Sinä olet minua onnellisempi, sillä sinä täytät tarkoituksesi. Ainakin olet minua parempi". Hän nousi ja rupesi taas astumaan. Kuljettuaan hyvän aikaa samaa suuntaa, hän kuuli rattaiden kolinaa. Hän kiipesi aidan yli ja saavutti kohta ajajan. "Kas! Aumolan emäntä", sanoi ajaja. "Mihin matkanne?
Päivän Sana
Muut Etsivät