United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuiskuttaen tervehti hän ratsastajaa, otti hevosen ohjat, talutti sitä edestakasin muutaman kerran, samalla kun toinen meni huoneesen. Kentiesi nyt arvoitus olisi selinnyt, ellei Dacks-koira olisi väliin ehtinyt. Koira oli äkkiä huoneesta juosten alkanut haukkuen kiertää hevosta, kunnes isäntänsä, jalkaansa polkien oli sen vaientanut jolloin koira kääntyi sille suunnalle, jossa kuuntelija oli.

"Tässä on kavaluus tehnyt työtä, siitä tulee vasta tutkinto, vaan nyt ei ole aikaa minulta ei saa viedä l0 tuhatta ruplaa mikä talonpoika lurjus hyvänsä, sitä ei vielä ole tapahtunut eikä tapahdu nytkään Ivan Snorikoffia ei saa intikseen vetää nokasta, nehei". Nyt istuivat kolme ratsastajaa hevostensa selkään, koirat päästettiin irti.

Heidän toverinsa näyttivät taasen aikovan piiloutua hevostensa taakse, mutta he tiesivät myös, että jos he niin tekisivät, voisi Pandy jälleen lähteä pakoon. Sen tähden he korottivat kauhean sotahuudon ja riensivät eteenpäin auttaakseen etummaisia tovereitaan ja pelottaakseen yksinäistä ratsastajaa, ikäänkuin huudot ja kiljunat peljättäisivät Pandy Ellis'iä.

Aina kun Turkin ratsumies lähestyi meitä arviolta kivärinkantaman päähän, pamahti meidän rintasuojissamme ja luoti lensi vinkuen ratsastajaa kohden muistuttaen häntä tulemasta liika lähelle "piippu suussa". Tätä tämmöistä leikkiä kesti koko päivän, kunnes ehtoon pimeys teki siitä lopun.

Näetkö sanoi neiti Regina Kätchenille noita kahta ratsastajaa keltaisissa puvuissaan, noita, jotka ajavat kerettiläisjoukon etunenässä? Kuinka komeilta he näyttävät! Nyt kääntyvät he kulman taa ... nyt näkyvät he taas. Katsokaa, kuinka kaikki väistyvät heidän tieltään! Kutsukaa tänne kreivi Fritz. Hän on ollut kolmatta viikkoa ruotsalaisten leirissä ja tuntee heidän päällikkönsä.

Mousqueton'in hevonen, joka eilen oli juossut ilman ratsastajaa viisi tai kuusi tuntia, olisi voinut jatkaa matkaa, mutta selittämättömästä erhetyksestä oli hevoslääkäri, joka oli noudettu iskemään suonta isännän hevosesta, iskenyt Mousqueton'in hevosesta.

Vahakynttilät loistivat kirkkaasti järvelle Drottningholman korkeista ikkunoista, kun kaksi lyhyihin sotaviittoihin pukeutunutta ratsastajaa ajoi täyttä karkua jään yli linnaa kohti, samalla kun kolme tai neljä jäljempänä tulevaa rekeä näytti turhaan koettavan heitä saavuttaa.

Mitäs muuta, kuin jatkaa matkaa vaan samalla tavalla! Kolme ylpeätä beyrothilaista ratsastajaa kiitää täyttä vauhtia ohitsemme ja luovat meihin raukkoihin säälivän, mutta samalla ivallisen katseen. Pian aukenee eteemme Libanon'in länsirinteellä tenhoisan ihana näkyala ja laaja rasvatyyni Välimeren pinta. Mieleni rohkaistuu katsellessani tuota suuremmoista maisemaa.

"Hm, jospa he nyt tulisivat!" oli nainen sanonut jo kumminkin parikymmentä kertaa puuroa keittäessään, eivätkä he olleet kuitenkaan vielä tulleet, vaan tuon äkäisen puuropadan täytyi nostaa pois tulelta; mutta juuri silloin kuului lumi narisevan ja kellot hiljaisesti helisevän, ja katsohan, tuolla järvellä tuli kaksi paria satuloittuja hevosia, joista kaksi kantoi ratsastajaa, toinen suurta ja toinen pientä, toisilla oli muuta kannettavaa.

Sinä luoti kulta, joka lepäät tämän kuolon lähettäjän povessa, sinua rukoilen löytämään tien hänen kavalaan sydämeensä! Tuossa portin edustalla olkoon se määrä, johon on hänen suotu käydä, vaan ei edemmäksi! Seisokoot siinä koston ja kuoleman enkelit vakaina liittolaisinani! Kaksi ratsastajaa! He kiertävät kadun kulmassa ja kiiruhtavat tänne! Toinen heistä ah, se ompi hän! NELJ