Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Eteenpäin ja yhä eteenpäin meni matka Genf'iin, Lausanne'en, pitkin järven aavaa rantaa Peway'hin, ja sieltä mutkistelevaitten vuori-kulmain välitse ihanaan Rhonen laaksoon. Ikävä yksi-äänisyys vaunu-rattaitten pyörimisessä yötä päivää alkoi vihdoin kuulua matkustavaisten korvissa ikäänkuin hyrisevältä kellon-koneelta, joka niille ilmoitti ajan kulkua.
Hän vaipui maahan, hän pyörtyi; hän olisi pudonnut hautaan, ellei Johannes olisi tarttunut häneen. «Tyttö rakastaa!« sanoi Johannes itsekseen. Veneitä oli paljon kirkkorannalla, useampia jo järvelläkin. Johannes lähestyi rantaa. Harmaalan pieni vene, millä pehtoori aamulla oli tullut, kulki Harmaalaan päin. Sitä souti yksinäinen. Tämä soutaja oli Johannes.
Nään pojanpoikas, kuinka pitkin rantaa tuon joen ylpeän hän metsästävi susia noita, kaikki kauhull' lyöden; myö heidän lihansa viel' elävänä, ne sitten teurastaa kuin vanhat raavaat, muilt' elon riistää, arvon itseltänsä; metsästä turman hurmehisna tulee, jälkeensä sellaiseks sen jättää, että ei tuhatvuoteen ennalleen se verso.»
Aloin kompastella ja rotkoihin putoillen juosta umpimähkään eteenpäin. Edestäni kuului taas meren pauhu ja arvasin olevani lähellä toista rantaa. Mutta samalla pilkahti alhaalta tulenvalo silmiini.
Hinkki souti suoraan kohti sotamiehiä, ja rantaa lähestyessään otti koristansa esiin viinapullon, ja rupesi sitä heille kauppaamaan, huutaen: Kupii votku! Sillä Hinkki oli polisina ollessansa oppinut jotakuinkin venättä. Ryssät viittasivat vaan Hinkkiä maalle, vangitakseen hänet.
Me näimme jo kaukaa Sandy Hookin majakan ja tulimme yhä Long-Islandin houkuttelevaa rantaa likemmä. Yht'äkkiä kohoutui eteemme New-Yorkin, merentakaisen suuren valtakunnan kuningattaren mastometsä, jonka takana enemmän kuin miljoona ihmisiä kirkkojen, palatsien, makasiinien ja korkeiden rakennuksien varjoissa hyörii.
Vesi ei noussut enää vain vuorina, vaan pilvenpiirtävinä tuntureina, taittuen rantakallioihin, ja pudoten niiden päälle korvia huumaavalla jylinällä, niin että koko saari järisi liitoksistaan. Ja samalla kuului pitkin rantaa kauhunhuuto: Saari ui! Ankkurit eivät tapaa pohjaan. Aa-oo-uu! Toden totta!
Hänen onneton puolisonsa palasi seuraavana päivänä kotiin ja jatkoi etsimistä vielä tarkemmin ja vielä laajemmalta, mutta yhtä turhaan. Yleinen arvelu oli, että rouva silmittömässä säikähdyksessään oli syössyt alas jokeen joltakin niistä jyrkistä kallioista, jotka törröttävät pitkin rantaa, taikka syvään järveen, jonne on toista virstaa kartanosta.
Martta nyt venytteli kudelmataan ja mittaili, joko siinä sääryksen pituutta olisi. Oltiin jo kotitaipaleella, Lepokiven pysäkin ja kodin välillä lähellä Saunajärven rantaa. Nella kun tiesi nyt jo kodin olevan lähellä ja sitä pikemmin pääsevänsä levähtämään mitä pikemmin juoksi kotiin, niin kiihtyi nyt ihan itsestään panemaan parastaan.
Tunturivihuri oli tavattomalla voimalla syössyt vuorirotkoista alas salmeen ja lennättänyt jotenkin lähellä rantaa olevan veneen kumoon. Pappi oli nopeasti pelastanut vaimonsa veneen kölille, ja miehet pitelivät kiinni laidoista, veneen ajelehtiessa rantaan päin. Mutta turhaan pappi etsi lastaan pelastaakseen hänetkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät