Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. marraskuuta 2025
Hänellä oli myöskin taito selvästi ja valmistamatta lausua ulos ajatuksensa sekä erinomainen muisti. Sotaherrana muisti ja tunsi hän ei ainoastaan korkeammat upseerit vaan myös monen sotamiehenkin. Hän osoitti niinhyvin sanoissa kuin töissäkin totista ja elävätä Jumalan pelkoa ja luki usein raamattua.
Laila oli usein muistellut häntä lukiessaan raamattua ja olipa uueksinutkin olevansa taas mäkeä laskemassa ja kättelemässä hänen kanssaan. Käsi kädessä menivät tytöt sisään, jossa vanha Lind, heidän isänsä, istui nojatuolissa. "Hyvää päivää, lapseni", sanoi vanhus, "oletko sinä Laagjen tytär?" "Olen, Aslak Laagjen tytär." "Sinä et ole lappalaistytön näköinen.
Seuraavana iltana istui Aino, paksu kirja edessään, lukien sitä niin ahkerasti, ett'ei edes muistanut kattaa illallispöytää. "Mitä kirjaa sinä niin ahkerasti luet?" kysyi pastori. "Vanhaa testamenttia", vastasi Aino. Se ei ollut ainoa ilta, jolloin Aino luki Raamattua; se tuli nyt hänelle rakkaimmaksi kirjaksi.
Hän oli välttävä kirja-mies ja kirkossa kävi hän ahkerasti. Hän kävi usein Herran ehtoollisella ja varoi tarkoin, ett'ei hän syönyt einettä niinä aamuina. Kirkon jälkeen lukea tankkasi hän korkealla nuotillisella äänellä raamattua. Hän ei käynyt sinä päivänä koskaan kylässä; ei hän myöskään ryhtynyt mihinkään maalliseen toimeen niinä päivinä.
Hän ei enää moneen vuoteen ole kirjoittanut saarnaansa, vaan miettii ja ajattelee sitä viikolla. Ja vielä sunnuntaina ennen saarnaa hän sitä muistuttelee ja katselee raamattua. Nytkin hän niin teki, eikä ottanut huomioonsa, mitä sakaristossa tapahtui. Huomen virsi oli loppumaisillaan ja nuori pappi menemäisillään alttarille. Unilukkari otti kaapista messu-paidan ja tahtoi pukea sitä papin ylle.
Aikoi vielä jatkaa, mutta mieli murtui ja silmän nurkkiin herahti kyyneleet, niin jätti sanansa siihen, oli katselevinaan raamattua, mutta ei hän siitä mitään nähnyt. »Vaikkapa niinkin», lisäsi Antti. »Mutta ainoastaan anteeksi antamuksen pyhä voide voi sen parantaa aivan kivuttomaksi, ettei se aina silloin tällöin synnyttäisi pahaa tunnetta, muu ei siinä tepsi.»
Usein, kun Lauri lukea pomotti raamattua, pitivät nuoret meluaan ja ilveitään samassa huoneessa, eikä he häirinneet Laurin hartautta, eikä Laurin hartaus heitä, sillä kumpikin puolue teki vaan vapaasti mieli-työtään, olematta vähintäkään haittana toisillensa! Katsoen kristilliseltäkin kannalta mennyttä elämäänsä, oli Laurilla syy olla tyytyväinen siihenkin.
Ja niin tulimme siihen päätökseen, että meillä molemmilla oli paljon oppimista, ja että rupeisimme lukemaan raamattua yhdessä. Ja me luemme sitä nyt useasti toinen toisemme keralla, Ewelyn ja minä. Hänen tuskansa ja levottomuutensa näyttää kuitenkin ainoastaan kasvavan.
Sitä vanhaa raamattua se selailee tuntikaudet ja se onkin niin vanha, ettei se sanonut sen vanhempaa nähneensä, vaikka se on nähnyt niitä paljonkin. Niitä ei ole enää helppo saada rahallakaan. Kun olisi semmoinen, josta ei olisi ainoatakaan lehteä poissa, niin voisi siitä kuulemma saada satakin markkaa.
Minä neuvon teitä lujasti opiskelemaan molempia; sillä molemmat ovat tarpeelliset, jos mieli ymmärtää Pyhää Raamattua." "Me sanoimme: "Jumala olkoon kiitetty! Sillä jos Jumala suo meille elinaikaa, emme lähde sieltä, ennenkuin olemme nähneet ja kuulleet tuota miestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät