United States or Iceland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eräänä päivänä esitti parooni kuninkaalle 60,000 riksin rätingin näillä sanoilla vain: "18,000 jaetut ruotsalaisten ja janitscharien turkkilaisten henkivartijain kesken; loppu käytetty muihin tarpeisiin." "No, se on minun mieleeni!" sanoi Kaarle. "Aina kun Müller tekee jonkun rätingin, niin täytyy minun lukea kokonaisia pitkiä sivuja parin tuhannen riksin tähden.
Siitä seurasi se, että Susso sai vedättää nisunsa kotiaan, jossa ne nyt vanhenevat kynsiin, eikä hän saa niitä kaupaksi vähällä eikä paljolla. Niiden isojen voittojen siaan saa hän nyt kauppamiehiltä rätingin päälle. Siis noiden huhuttujen rikkauksien siaan on Sussolla velkaa niin paljon, että kylläksi kohta on verho silmiensä päällä", selitti Maija. "Rupeaapa ymmärrykseni vähitellen selvenemään.
"Näetkös", sanoi hän syötyänsä sopan ja taittaessaan leipää toiseen talrikkiin, tuolle tuntemattomalle, "näetkös, näin minä mielelläni elelen; kun minä ravintolassa syön, niin minulle pitää joka päivä annettaman tuoretta nisustakin. Rätingin minä joka päivä heitän nurkkaan, ja olen ainiaan oma herrani".
HOOKON. Kovasti olette kaiken aikaa minua vastustanut; mutta nyt se olkoon unohdettu ja anteeksi annettu; kuolema pyyhkäisee puhtaaksi suurimmankin rätingin. NIKOLAUS PIISPA. Se helpotti! Oi, kuinka kuninkaan laupeus on ihmeellisen suuri! Herra, mitä tänä iltana olette tehnyt vanhaa syntistä kohtaan, olkoon se kymmenkertaisesti
Hänen katseensa kirkastui, ja paikalla hän julisti antavansa anteeksi kaikki vanhat velkani, repi rikki rätingin ja meni. Juutalaisvainoa Helsingissä. Luulen melkein että jokainen rehellinen suomalainen sanalla »juutalaisvaino» ymmärtää sitä kuin juutalaisia vainotaan, mutta minä tarkoitan sillä sanalla sitä että juutalaiset vainoovat muita ihmisiä.
Leukaansa kaulahuiviinsa sovittaen ja hivuttaen sitä hiljalleen, luki Mr. Spenlow eri kohdat anteeksi pyytävällä katsannolla niinkuin ne kaikki olisivat olleet Jorkins'in tekoa ja antoi sitten lempeällä huokauksella rätingin takaisin Tiffey'lle. "Niin", hän sanoi. "Se on oikea. Aivan oikea.
Ethän sinä ole niin ensikertalainen ammatissas, ettet tietäisi löytyvän ravinteloita jokaisessa kaupungissa, saatikka niin suuressa kuin Perth'issä, missä sinunkaltaisesi voivat saada sijaa rahallansa, jos et löytäisikään jotain houkkapäätä tai useampiakin, jotka maksavat rätingin puolestasi. Jos sinulla on rahaa, tyttö, niin ei minun tarvitsekaan olla niin suuressa huolessa sinun puolestas.
Kun minä olin jättänyt tukkukauppiaalle huonekalut, niin meni hän huoneesta pois rahaa hakemaan, arvelin minä, mutta kyllä kai! Tähän saakka en ole saanut äyriäkään". "Vai niin! No olehan rauhassa, ukkoseni; näkeehän hän tänään taikka huomenna rätingin pöydällänsä ja lähettää sitten tietysti paikalla rahat". Ja tähän lohdutukseen tyytyi pariskunta. Mutta eipä rahoja kuulunut.
Minä muistan hänen keveän käyntinsä, lempeän äänensä ja säteilevät, ruskeat silmänsä, jotka nuolen nopeudella tunkeilivat jokaiseen soppiin talossa, ja jos joku uskalsi lähettää Polly-tädille väärän rätingin, niin pian huomasi, ett'ei loiste hänen silmissänsä ollut ainoastaan kaunistukseksi. Kaikki toimitti hän keveästi ja valittamatta.
"Rahaa!" huudahti isäni kavahtaen pystyyn papereistansa, kun minä viattomasti annoin hänelle rätingin. "Lapseni, minä en käsitä miksi sitte?" Hän tunnusteli etsien liivinsä ja nuttunsa sivutaskuja. "Minulla ei ole, Leonoraseni!" selitti hän olkapäitään nykähyttäen, avuttoman ja tuskallisen näköisenä. "Kuinka äskenhän maksoin ravintolan päivällisrätingin?" "Maksoitte, isä.