Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Hänpä vasta on oikein itsevaltainen! virkkoi Gagin: jos suvaitsette, niin tulen teitä saattamaan. Matkalla poikkeemme Frau Luise'n luo; minä kysyn onko hän siellä? Kierros ei paljoa tee. Me kävelimme alas kaupunkiin, ja pysähdyimme, kuljettuamme kaitaa mutkikasta poikkikatua pitkin, kahden akkunan levyisen ja neljän kerroksen korkuisen rakennuksen eteen.
Kirkossa jonne ensin pysähdyimme vaivuin voimatonna erään Marian alttarin juurelle, ja tohtori Bresserillä oli aika suuri vaiva saada minut sieltä pois viedyksi. Minä kuljin hänen käsivarteensa nojaten vähän matkaa eteenpäin ja me tulimme erääseen latoon, joka oli aivan samankaltainen kuin se, josta rouva Simon oli kertonut.
Olimme siis yksitoista vuorokautta matkustettuamme saapuneet Syrian pääkaupunkiin. Kello 1 pysähdyimme "Dimitri-ravintolan" edustalle ja laskeusimme satulasta jättäen hevoset, joilla nyt olimme ratsastaneet viime kerran, "mukarille." Tuntuipa vähä ikävältä erota uljaista ratsuistamme. Tällä hetkellä opin johonkin määrin ymmärtämään, miksikä esim. arabialainen niin suuresti rakastaa hevostaan.
Me pysähdyimme ystäväni Ustan-Bekin tuvan edustalle, joka oli osaksi puusta osaksi turpeista. Sekä isä että poika olivat ovella meitä vastassa ja lausuivat meidät tervetulleiksi. Mutta ei ainoastaan nämä, vaan kaikki ylhäisemmät kirgiisit aulissa, niiden luku nousi pariinkymmeneen mieheen, olivat juhlapukineissaan vieraita vastaanottamassa.
Me juoksimme juoksemistamme, kunnes melkein tukehduimme hengästyksestä, mutta meidän ja vangin väli tuli yhä suuremmaksi. Lopuksi pysähdyimme ja istuuduimme läähättäen parille kivelle, katsoen kuinka hän vähitellen katosi.
Neljännestunniksi pysähdyimme sinne, oppiaksemme tuntemaan tätä paikkaa, joka historiallisessa suhteessa on tärkeäarvoinen. Nykyään on se vaan pieni kurjannäköinen kylä, jossa elelee noin 300 asukasta. Ne ovat muukalaisia kohtaan hyvin ilkeitä, jonka tähden täytyykin olla varoillaan seurustellessa heidän kanssaan.
Tänlaiset veijarit näyttivät ja houkuttelivat vielä sotureitakin sanoen: "ottakaa vaan tuosta ja tuosta, eivät nämät ole kenenkään", saadaksensa siten itse ottaa parhaimmat. Me pysähdyimme eräälle kolmikulmaiselle torille niin kauaksi kuin majoittajat hakivat sopivia majataloja.
Samalla ajoimme pienen kaupungin katua pitkin ja pysähdyimme Jaakko-enon talon eteen, jossa äitini seisoi ovella hymyillen, meitä vastaan ottamassa. Minä katselin hänen hopeakarvaisia hiuksiansa, jotka kuun vaalean renkaan tavoin ympäröivät hänen päänsä, ja rukoilin sydämessäni, että taivahinen soisi hänelle vielä pitkää ikää, minun ilokseni. Karolina serkkuni.
Mitä me nyt tässä seisomme ja tuhlaamme kallista aikaamme? tuumaili Jaakko, kun mekin, luunkerääjät, pysähdyimme katselemaan tätä menoa. Eihän tuo ole mitään ulkomaan kummaa! Pojat, pannaan luut liikkeelle! Niin, ja pistetään mekin lauluksi! jatkoi Antti. Läksi luunkerääjäjoukko liikkeelle ja Antti alkoi laulaa: Tämä kylä, hyvä kylä läpäjää kuin linna; kuule Lutku, se on totta, läpäjää kuin linna!
Hän ei uskaltanut kylmyyden tähden lähteä huoneestaan. Onko rouva Grålund sairas? minä kysyin. Eipä juuri niin sairaskaan, hän vastasi pitkäveteisesti, mutta hän ei siedä kylmää. Mitä kummaa! Olivathan nämä tavallisen lämpimät huoneet miksi ei hän sitten näissä tarennut olla? Kuljimme monen huoneen läpi ja pysähdyimme viimein suljetun oven eteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät