Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Hän pitää heitä poskensa sopessa kuin apina; pureskelee ensin, sitten nielee. Kun hän tarvitsee mitä itseenne olette imenyt, niin hän vaan pusertaa teitä, ja te, imusieni, olette taas kuiva. ROSENCRANZ. En ymmärrä teitä, prinssi. HAMLET. Se minua ilahuttaa: viisaan puhe nukahtaa hupsun korvaan. ROSENCRANZ. Hyvä prinssi, teidän pitää sanoa, missä ruumis on, ja seurata meitä kuninkaan luo.
Kreivin lähettämä vähäinen summa on aikoja sitten loppunut, vastasi hovimestari, ja minä olen kantanut kaikki, mitä olen voinut isännöitsijältä pusertaa. Sillä miehellä on ihmeteltävä kyky kaivaa kaikki tilan tulot pohjattomiin soihin. Lainaamaanko teiltä, arvelette? keskeytti hänet kreivitär ylpeästi. Herraseni, en kaipaa palvelijaini suosionosoituksia.
Kirjassa oli monta seikkaa, jotka olivat uusia ja outoja useimmille meistä: "Ajattelematta", T:ri Luther alkoi, "en minä, joka olen mies kansan joukosta, käänny teidän, ylhäisten herrain, puoleenne. Se kurjuus ja sorto, joka nyt kukistaa kaikkia kristikunnan maita ja Saksaa erittäin, pusertaa minusta hätähuudon.
"Ja joka tahtoo langeta jalkoihinne ja pusertaa teitä syliinsä, suojella teitä ja tehdä onnelliseksi teidän elämänne." "Niin, niin, tehdä onnelliseksi minun elämäni." "Ja jos ajamme wähän kowemmin, woimme ehtiä yöksi Salojärwelle wanhempienne luo." "Niin, ajamme wanhempieni luo." "Ja sitte huomispäiwänä wihitämme itsemme yhteen." "Niin, wihitämme itsemme yhteen." Tohtori pian wapisi ilosta.
"He sen tietäwät ja luottawat täydellisesti sinun ystäwyyteesi ja jalouteesi." "Siinä he eiwät tule pettymään, hywä Iiwar. Minä tiedän miten ihmiset sanowat minua julmaksi, sydämettömäksi metsän pedoksi, sillaikaa kun jokainen wuodatettu kansan weripisara pusertaa kyyneleet silmiini ja katkeroittaa elämäni.
Hänen yksinkertainen mielensä hämmästeli, kuinka Jumala saattoi antaa saatanalle niin määrättömän vallan, kuinka Hän saattoi sallia saatanan kansoittaa maan, kääntää sen mullin mallin, polkea sen alleen, pusertaa siitä kyyneliä ja verta, lennättää sitä kuin tuuli akanoita, järkyttää sitä myrskyn voimalla ja liekkinä polttaa sitä.
Ja pudisti sentähden vain hätäisesti sekä hänen kättään että muiden käsiä ja kiiruhti huojuvaa kulkulautaa myöten laivaan. Pekka heitti hellemmät jäähyväiset heille kaikille, kiitti ja kumarsi matkalle toivotetusta onnesta ja koki pusertaa harmaista, matalapohjaisista silmistään syviä silmäyksiä jokaiseen, jonka kättä hän puristi.
Se on koonnut voimia lyhyen levon ajalla, se kierelee hänen sielussaan, se tarttuu joka hermoon, joka lustoon, hän nousee istualleen, pusertaa molempia käsiään ohimoille ja kuiskaa nyyhkien: "niin se on ... niin on ... hän on poissa ... minä en saa koskaan nähdä häntä ... ei koskaan..." Siten kuluvat yön hetket, aamu koittaa ja hän nousee ylös.
DAJA. Hän laps on kristittyjen vanhempain; on kastettu. Vaan Nathan? DAJA. Isänsä ei ole. RISTIRITARI. Nathan eikö isäns' ole? Te tiedättekö, mitä sanotte? DAJA. Vain totuuden, mi verikyyneliä niin usein silmästäni pusertaa. Ei, isäns' ei hän ole... RISTIRITARI. Mutta häntä vain tyttärenään kasvattanut on? vain kasvattanut lasta kristityn on juutalaiseks? DAJA. Aivan niin.
"Mikä sanoma se on?" kysyi Leo. "Varmaan se on kovin surullinen, koska se pusertaa kyyneliä sinun silmistäsi. Voi, älä salaa minulta mitään, rakas äiti! Sinä tiedät kyllä, että saat minuun luottaa." "Se ei paljon hyödyttäisikään, että minä salaisin sen sinulta, hyvä poikani!" vastasi äiti.
Päivän Sana
Muut Etsivät