Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Samalla tapaa, kun kerta, kokkikirjaa tarkoittaen, Doralta kysyin, mitä hän tekisi, jos olisimme naimisissa ja minä sanoisin, että tahtoisin hyvää irlantilaista ragout'ia, vastasi hän, että hän käskisi piian laittaa sitä, ja pusersi sitten pienet kätensä käsivarteni ympäri ja nauroi niin viehättävällä tavalla, että hän oli suloisempi, kuin koskaan.
"Tässä on oikea ja uskollinen Suomalainen joka ei milloinkaan petä", sanoi Kenttä ja pusersi Erkin käsiä. "Oletko kuullut venäläisten viimeistä julmuutta?" "En", vastasi Erkki. "Kaksi jääkäriä tuli aamulla viisaan-Kerstin pirtille Valkeamäellä ja tekivät siellä puhdasta. Se oli pian tehty, kosk'ei pirtissä ollut suuria otettavia. Mutta nyt tulee pahin.
Itkein seisoi Vilho äidin vieressä, ja pusersi hartaasti veljensä kättä. Mutta vanha Martti pyyhki kyynelet silmistään, ja lausui hiljaisella äänellä: "noh, Jumala sen tietää saadakseni tämmöisiä nähdä, tahtoisin mielellään vielä kerran viettää talvea Huippuvuorien kolkoilla saarilla! Ei taivaan saleissakaan voisi suurempaa iloa syntyä!"
Alfhild seisoi keskellä lattiaa, uteliaasti odottaen, mitä nyt oli tapahtuva. Sten astui hänen viereensä ja pusersi hänen kättään; kirkkoherra näytti liikutetulta, niisti monta kertaa nenäänsä ja pyyhki silmälasiaan. Pari hiljaista "hm! hm!" kuului aluksi; sitte lausui hän nuoriin päin kääntyneenä: "Lapseni!
Kun ensin aloimme ymmärtää tämän, pusersi se monta kyyneltä silmistäni. "Mistä se tulee", sanoin minä eräänä päivänä Fritz'ille, "että koko mailma näyttää niin kokonaan väärin ymmärtävän Jumalaa?" "Mailmassa on vihollinen", vastasi hän juhlallisesti, "joka kylvää valheita Jumalasta kaikkiin sydämiin."
"En," kuiskasi tyttö niin hiljaa, että Vinitius tuskin saattoi sen kuulla. Mutta hän ei uskonut sitä, vaan pusersi yhä kovemmin hänen kättään ja olisi varmaan painanut hänet sykkivää sydäntään vasten ja puhunut hänelle hehkuvia sanoja, sillä ihmeellinen impi oli sytyttänyt hänen tunteensa tuleksi jollei myrttipensaiden reunustamaa tietä pitkin samassa olisi astunut vanha Aulus, juuri heitä kohti.
Hän pusersi tietämättään käsivartensa rintaansa vastaan aivan kuin syleilläkseen unelmaansa, ja hänen tuota tuntematonta kohti käännetyillä huulillaan tuntui jotakin, joka melkein raukaisi hänet tainnoksiin, aivan kuin kevään henkäys olisi antanut hänelle lemmen suudelman. Yht'äkkiä kuuli hän alhaalla kartanon takana tiellä askeleita yön hiljaisuudessa.
Koko yön raivosi ukkonen hirveästi, mutta salamat valaisivat nyt sokean kasvoja, jotka suloisesta autuudesta loistivat. Tästä hetkestä Liisi net muutamat päivät, joina hän vielä eli, oli varsin muuttunut. Kaikki hänessä oli lepoa ja lempeyttä. Hän puhui harvoin, mutta pusersi ystävällisesti ja kiitollisena niitten käsiä, jotka lähestyivät sitä vuodetta, missä hän melkein liikkumatoinna lepäsi.
Vinitius karkasi huoneeseen sellaista kyytiä, ettei Lygia ehtinyt häntä huomatakaan, ennenkuin hän oli käynyt häneen käsiksi, nostanut hänet ilmaan ja työntyi takaisin ovelle. Vanhus tosin koetti estää häntä, mutta hän pusersi toisella kädellään Lygiaa rintaansa vastaan ja tuuppasi vapaalla kädellään tieltään vanhuksen.
Vinitius pusersi kätensä nyrkeiksi niin että kynnet painuivat lihaan. Hän tunsi heikkenevänsä ja olevansa pyörtymäisillään. Kaikki, mitä hän tähän asti oli kokenut, koko hänen rakkautensa ja kaikki hänen tuskansa vaihtuivat: hän toivoi vain kuolemaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät