Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. marraskuuta 2025


Minä pääsisin naamiohuveihin, minä, joka olin saanut puolitoista tuntia arestia siitä, että menin ilman koulun rehtorin lupaa »Don Juan'ia» katsomaan. Niin, mutta olinhan nyt ylioppilas! Mutta puku oli hankittava... Kas siinäkös huolta... Ostaa? Liian kallis! Lainata? Mistä?

Useissa perheissä Wittenbergissä luetaan joka päivä tätä kirjaa, sillä niistä, jotka kerta pystyvät lukemaan, on harva, joka ei jaksa ostaa yhtä kappalta, koska hinta on vaan puolitoista florinia. Uusia virsiä alkaa myöskin syntyä meidän joukossamme. Me emme elä enää vanhojen laulujen kaikulla.

Heikki heittäytyi istumaan Anttia vastapäätä ja tunsi, että tuo hänen liikkeensä oli huoleton ja vapaa. Jaa-a Antti! Tässä minä nyt olen ja tämmöiseksi minä olen käynyt. Mutta sinun pitää huomata, että maalla olen ollut puolitoista vuotta, ajatteles: puolitoista vuotta yksinäisyydessä!

Hovijunkkarille syntyi vielä isäukon eläessä kuusi lasta, joiden ikäväliä oli minkä kaksi, minkä puolitoista vuotta, minkä tuskin sitäkään. Nuorin lapsista ehti kasvaa yhdennelletoista. Sitten tapahtui, että näiden lasten äiti kuoli, ja vuoden kuluttua olisi hovijunkkari mennyt uusiin naimisiin, mutta siihen teki nyt isäukko kaikista jyrkimmän esteen. Tuuma ei ukkoa miellyttänyt.

Pekka Juntunen otti Matin viulun käteensä, tarkasteli sitä. Tunnetko, Pekka, sitä kapinetta? Se on juuri sinun entinen viulusi, sanoi Matti, sen minä vaihdoin Kinnusen Eskolta. Annoin vanhan viuluni ja puolitoista markkaa väliä. Soitapas nyt, Pekka, joku iloinen liritys, vaikkapa Hollolan polska, soitithan sinä ennenkin, kehoitti Timo Terhakka.

On kai se jo sen ennenkin nähnyt ... eikö lie mennyt tavaran hakuun. Hyvinköhän käyvät isännän kaupat? Hyvinkö nuo käynee, en tiedä ... lihovanhan tuo ainakin itse näkyy. Onkos Ville käynyt rautatietä katsomassa? Niin minäkö? ... olinhan minä tuota jo omin käsin tekemässäkin. Elä, elä... No ihan toki ... puolitoista vuotta, ja kohta lähden uudelleen. Minkälaista työtä se oli?

Huolestunut piirre ilmestyi heidän kasvoihinsa, ja minä huomasin, miten heidän huulensa pusertuivat yhteen. Vihdoinkin oli annettu sodanjulistus. Hän kuvasi sosialistien kansainvälistä järjestöä, joka käsitti viisikolmatta miljoonaa kautta koko maailman, niihin luettuina Yhdysvaltain puolitoista miljoonaa.

Kl. 1 söi keisarinna päivällistä, useimmiten yksin, ja lepäsi sitten tunnin tahi kaksi. Sitten työskenteli hän jälleen seitsemän paikoille, jolloin hän ryhtyi korttipeliin. Se oli hänen lempihuvituksensa, mutta kuitenkaan ei hän siihen uhrannut kuin puolitoista tuntia. Sen jälkeen nautti hän kevyen illallisen ja meni aikaisin levolle.

Aleksis Salminen oli nuorin viidestä lapsesta, jotka puolitoista vuotta ennen tämän kertomuksen alkamista parin viikon kuluessa olivat kadottaneet vanhempansa, jotka niille jättivät melkoisen omaisuuden.

Yht'äkkiä tuli minulle sana, että piti tulla katsomaan isää, jos tahdon häntä hengissä nähdä. Minä lähdin heti läpi yötä taipaleelle, jota oli puolitoista peninkulmaa, umpiteitä kahlaamaan, sillä nyt oli talvi. Ennenkuin pääsin perille, oli jo aamu. Tykyttävin sydämin astuin asuinhuonetta lähemmäksi toivon ja pelon välillä, eläisikö isäni vielä vaiko ei.

Päivän Sana

hupasesti

Muut Etsivät