Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. lokakuuta 2025
Ernestin nukkuessa vaihdoin pukua, järjestin tukkani uuteen asuun ja palasin uuteen muuttuneeseen itseeni. Ja sitten kun Biedenbach ja toiset toverit heräsivät, suunnittelin yhdessä heidän kanssaan pienen salaliiton. Kaikki oli valmiina, ja me olimme kokoontuneet siihen luolahuoneeseen, jota käytettiin keittiönä ja ruokailuhuoneena, kun Ernest astui sisälle.
Sentähden ei hän, vaikka oli kuulunut heränneiden joukkoon ja yhä vieläkin siihen kuului, kantanut sitä pukua, jota nämä tavallisesti käyttävät. Hänellä oli vain sarkainen, suora nuttu ilman korttia ja kaksinappiset, mustat liivit pystykauluksineen. Mutta kasvoista ja koko käytöksestä näkyi, että hän oli uskonnollinen.
Luonnikkaampaa pukua ei olisi saattanut helpolla nähdä, ja vapaaherratar heitti voittoriemuisen silmäyksen tyttäreensä ja enemmän huomaamattoman Liinaan, joka vielä, puettuna, valkeaan aamupukuunsa, näytti vähän nunnamaiselta. Ah, katsokaa isä! lausui Attalie, rientäen suutelemaan tehtaanisännän pyylevää kättä, ennenkuin hän ehti sitä estää. Hyvää huomenta, isä kulta! Huomenta, lapsi?
"Kelpaavat kyllä varmaan, mutta eivät sovi", vastasi skotlantilainen; "anna minulle, jalo Ilderim, orjan puku, ja minä sen kernaasti panen päälleni; mutta vapaan itämaisen soturin pukua sekä mahomettiläisen turbania minä en voi kantaa". "Nazareni", vastasi emiiri, "sinun kansakuntasi on niin epäilevä, että se sen kautta itse joutuu epäluulon alaiseksi.
Koetin tutkia hänen pukuaan, tuota kumman kummaa pukua, joka näytti yksinkertaiselta, vaatimattomalta ja kuitenkin ehdottomasti erottui kaikkien muiden puvuista. Se oli luullakseni jotain foulardin tapaista villakangasta, vaalean kellertävää, epämääräistä väriä, reunusteltu pitseillä ja silkkinauhoilla.
Kun Julia neiti seuraavana päivänä napitti Doran pukua, sanoi hän äkkiä hilpeästi ja iloisesti kuin lapsi, joka kertoo jotain hauskaa: "Voitteko ajatella, rouva Blum, että kun eilen illalla tulin kotiin Hjortin herrasväen luota, tapasin erään naisen herran seurassa, joka oli aivan kuin toimituspäällikkö. Tietysti se ei ollut hän... Ensiksikin oli hän siiloin kotona..."
Se onnistui; mutta, Jumalani, jos katselee läntällään olevia saappaita, rikkinäisiä hansikkoja ja yleensä koko pukua, niin arvelee että hän olisi voinut pitää tavallisen lakin ja antanut laittaa saappaitansa; ainakin se olisi ollut viisaampi teko. Mutta tämä on vaan kamarineuvoksen oppien huomioita.
Sillä minä halusin, että isä näkee minut tässä puvussa. Sinun ei olisi pitänyt antaa hänelle tuollaista pukua. Niin, vaan hän kiusasi minua niin kauan. Pyysi niin hartaasti. En saanut häneltä rauhaa. Ja, kuule isä, Borghejm on ostanut minulle jousipyssyn. Ja on opettanut minua ampumaankin sillä. Vai niin, sehän on oikein erinomaista sinulle, Eyolf.
Mutta toisekseen olin siitä hyvillänikin, sillä vaihdettuani entiset ryysyni pois, ei kuvaus enää ollut vaarallinen, vaan paremminkin päinvastoin. »Alan, sinun pitäisi vaihtaa pukua», huomautin. »Eikö mitä», vastasi hän. »Minulla ei ole toisia vaatteita. Näyttäisipä se somalta jos palaisin Ranskaan »bonnetti» päässä!» Ylämaalaisten kansallispukuun kuuluva kankaasta tehty lieriömäinen lakki.
Haa, sanoi Drake, ja silmäili tarkemmin toisen naisen pukua, ellen erehdy on minulla se odottamaton ilo, että saan kohdata säätyläisnaisen. Hyvää iltaa, neiti Skytte! Mistä minulle tämä kohtaamisen onni tulee? Ilma ei houkuttele huvimatkoille lähtemään. Ja siitä huolimatta olette itsekin ulkona, herra Kustaa Drake, sanoi Maria neiti, sillä hän se oli.
Päivän Sana
Muut Etsivät