Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
Siellä herrat tarjosivat meille teetä. Mitä herroja? Kolme tohtoria! Mitenkä sinä olet tullut heidän tutukseen? Toisten tyttöjen kautta! Niinhän aina tullaan tuttaviksi. Mikä niitten nimi on? Tohtori Bergenstråle, tohtori Allinen ja tohtori Ekman. Professorin poika? Niin. Ja sinä Hän on hyvin hyvä minulle.
Hän syntyi Vaasassa 1830, oli ensin koulumiehenä, tuli 1863 yleisen historian professoriksi yliopistoon, jonka paikan sittemmin vaihtoi professorin virkaan Suomen ja Pohjoismaiden historiassa, kutsuttiin 1882 senaattiin ja oli monta vuotta kirkollistoimituskunnan päällikkönä, kunnes erosi senaatista 1899.
Ei kukaan virkkanut mitään. Onko se koko kunnan mielipide? kysyi esimies. On ... hyvä on. Sanokaa korkealla äänellä: hyvä on! ehdotti esimies. Hyvä on! jyrähti nyt melkein kiukkuinen huuto pirtin joka nurkasta. Herra puheenjohtaja, kuului professorin ääni.
Katselivat heitä kummissaan kunnan ukot, kun näkivät paroonin ja professorin yhdessä astuvan kokoushuoneeseen, menevän samalle puolelle pirttiä ja istuvan toistensa viereen penkille ennen aina toinen toiselle puolen tupaa. He olivat vakavan ja totisen näköisiä, paroonin kasvot liikutuksesta värähdellen ja professori omituisesti silmiään räpytellen.
Se joka enemmin halajaa erityisten mietteitä siitä asiasta lukea, kun itsistä lauluista kokea, lukekoon entisen, kaikista kuulusimman kotimaamme professorin, H. G. Porthaanin erittäin Suomen runotaidosta laitettua kirjaa , jossa läpensä ylistää Suomen laulun kauneutta ja suloisuutta.
Maailmassa ei ollut niin vaaleaa tukkaa, kuin mitä hänellä oli. Minä en uskaltanut häntä puhutella niin äärettömästi minä häntä rakastin. Missä hän nyt on? Naimisissa. Kenen kanssa? Erään kaljupäisen professorin kanssa. Rakastatko häntä vielä? En tiedä. Sinä rakastat häntä, vaan sinä et sitä sano. Enhän silloin olisi sinun seurassasi. Oikeassa olet. Minäkin olen ollut kerran rakastunut. Kehen?
Eikä tätä sovi sanoa ainoastaan alhaisen ja sivistymättömän väestön suhteen! Ei suinkaan, vaan professorin ja everstluutnantinkin omaantuntoon on kirjoitettu, että he ovat kuoleman omat, niin kau'an kuin he eivät ole tulleet kuolemasta elämään. "Kuolemasta elämään" on päällekirjoituksena kaikelle mikä elämän nimeä ansaitsee. Tähän suuntaan tulee siis saarnankin vaikuttaa.
Tieteellisten teostensa kautta oli hän saanut suuren maineen niin Suomessa kuin ulkomaallakin, ja monesti häntä kehoitettiin hakemaan professorin virkaa jossain Ruotsin yliopistossa; vaan tahtoen uhrata kaikki voimansa oman maansa hyväksi, ei hän siihen suostunut.
Touhussa ja hyörinässä kului koko toukokuu, ja kesäkuun ensi päivinä Hart muutti professorin ja Annan kanssa Haapasaareen. Oli kirkas heinäkuun aamu Haapasaaressa. Anna astui juuri ylös uimarannasta, jossa hänen oli tapa joka aamu heti noustuaan käydä kylpemässä. Hän ojensi molemmat käsivartensa ja sanomaton hyvinvoinnin tunne täytti hänen mielensä. Kuinka nuori hän oli ja voimakas!
Mitä muuten tulee Herra Professorin muistutuksiin pienen Kieliopillisen kokeeni johdosta, näyttävät ne minusta, kirjainten suhteen, sangen oikeilta, ja olen minä myös jotakin sellaista tuuminut, mutta en ole vielä uskaltanut panna käytäntöön mitään uutta tapaa; en ole kuitenkaan unohtava ottaa asiaa tarkemman harkinnan alaiseksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät