Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
Aurinko on jo aikaa sitten laskenut, ja kesäinen valoisa yö on tullut, mutta vielä kerran kysäisee Paavo: "Heikki kuules!" "No?" "Mitenkäs se olikaan?" "Virsut jäi Saksaan ... ei, Virsut jäi narr... ei, Virsut jäi Viroon, saappaat jäi Savoon, itse tulin näille maille narrrrriks'." Se on niin lystiä. Liisu on nukkunut jo, mutta hän kääntää päätänsä toiselle poskelle ja naurahtaa unissaan.
Elsa ojensi nauhatukkonsa sille rouvalle, joka näin sanoi, sillä mielellä kuin olisi se pitänyt antaa. »Kas niin. Sinä olet ymmärtäväinen tyttö», sanoi rouva taputellen Elsaa poskelle, ja toinen rouva antoi hänelle nisuleipävasusta pari pientä makean näköistä kakkaraa. Elsa niiasi kiitokseksi ja toisen kerran hyvästiksi.
Sitä levottomuutta, joka Kenelmissä heräsi hänet nähdessänsä, ei Lily tuntenut; hän riensi Kenelmin edellä, suuteli tätiänsä poskelle ja juoksi pihan poikki kepein askelin ja iloisesti laulaen. Kenelm jäi seisomaan portille Mrs Cameronia vastapäätä. Jälkimäinen avasi portin, kävi Kenelmin käsivarteen ja vei hänet takaisin joen rannalle.
Tyytyväisesti hymyillen otti Korpelainen hänet uudestaan kiini, painoi sulavimman suutelonsa ylioppilaan pehmoselle poskelle ja meni sitte menojaan. Mistä oli Korpelaisella näin hyvä mieli? Oli nähnyt lääkärin tulevan kasarmille ja toivoi nyt pääsevänsä täältä pois. Harjoituksiin mentyä ilmestyi lääkäri kentälle kapteenin kanssa. Keskeytettiin marssit ja koko komppania kutsuttiin yhteen riviin.
"Jumala sinua siunatkoon siitä, että hänen vedit puoleesi," lausui hän Synnöve'lle, otti häntä kaulasta ja taputteli häntä poskelle; "Sinä, lapseni, olit vastuksienkin aikana vakaa; ja nyt on tahtosi mukaan käynyt." Ja hän silitti tytön hiuksia; hänen kyyneleensä valuivat pitkin poskia; ei hän siitä huolinut, mutta pyyhkieli huolellisesti pois Synnöven.
Mitä sillä kuitenkaan tekisin, kun nimikin on kannessa. Ja hyvä se olikin! Uh, nyt siitä on päästy. Menee. Hetkisen päästä soi kello. IV:s KOHTAUS. Palvelustyttö, Gryhling. Palvelustyttö tulee takimmaisesta ovesta, aikoo mennä avaamaan. Tulee vastaan. Ovi olikin auki. Aikoo taputtaa poskelle. Palvelustyttö työntää äkäisesti hänen kätensä, pyörähtää pois. Se on tyttö, joka ei parane.
Frits meni porstuaan, sielläkään ei ollut ketään, hän meni kamarin ovelle ja nosti sen säppiä, ja hänen avatessaan ovea istui Dorotea ikkunan ääressä ja Fritsin äiti istui hänen vieressään; hän oli laskenut käsivartensa tytön kaulaan ja taputteli häntä poskelle ja oli niin syvään vaipunut keskusteluun, ettei hän kuullut poikansa astuvan huoneesen.
Alku oli pitkältä ikävää, ja hän kiirehti lukemista aivan kuin juosten olisi pyrkinyt tuolle kauniille paikalle. Mutta kertomuksen kohta oli tästä lyhyt, eikä sillä tavoin kuin Elsa olisi sen halunnut. Lopetettuaan lukemisensa oli hän nolo aivan kuin olisi häntä moitittu. »Kiitos, kiitos, minun hyvä enkelini», sanoi isäntä, ja emäntä taputteli Elsaa poskelle ja hyväili enemmän kuin koskaan ennen.
Elina hymyili ja taputti poikaa poskelle, mutta huomasi samassa hänet vieraaksi ja kysyi: »Mikäs tuntematon pikku poika sinä olet?» Lapsi katsahti ylös ja vastasi levollisesti: »Vahalan Paavo minä olen.» Hääväki oli jo kaikki tullut ulos pihalle, mutta ei se mikään loistava joukko ollut.
Heikki teki itsensä niin yksinkertaisen ja iloisen näköiseksi kuin suinkin wain woi ja wenäläiset päästiwät hänet irti, wieläpä taputtiwat häntä poskelle ja sanoiwat: "dobra musikka!" Sen jälkeen sai hän mennä minne halutti. Oli puhtokunta, jossa oli useampia taloja; eräs niistä oli aiwan lähellä tiheää metsää; osa Wenäjän wäestä oli majoittunut niihin taloihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät