Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Hyppäsin heti maalle päästyäni hevosen selkään ja ajoin täyttä neliä siihen taloon, jossa Riika asui. Portailla tuli talon emäntä minua vastaan ja Riikaa kysyessäni purskahti hän itkuun. Aavistin heti mitä pahinta ja uudistin kiivaasti kysymykseni.
Jakob seisoi kylmän kohteliaana portailla, kun hänen vanha ystävänsä taakseen katsomatta ajoi tiehensä mustalla, virkulla juoksijallaan.... Hän jäi hetkeksi katselemaan Bervenin jälkeen, harmahtava pää paljaana. »Taidanpa olla ihan järjiltäni!» pääsi häneltä vihdoin, kun hän äkkiä lähti konttoriin. ... Ihan järjiltään hän oli taitanut olla!
Vaan kun valmihiks sai, ulos veljyt ja hän käsityksin riensivät nyt ja jo portailla vieraan kohtasivatkin. Sydämen liekkiväks sä kylmän kuinka loit? Ylimmäks ystäväks kuink', outo, tulla voit? Päivä jo mailleen käy pois länteen vuorien taakse; lauha kuin morsian ilta tok' on. Rusopilviä ilmass' ui sekä maahan luo valoansa, ja lauhkeat tuulet, niityilt' yhtyen, leikkiä lyö kukantuoksujen kanssa.
Kylässä lähellä Ihalan kartanoa asui eräs suutarinleski kuusivuotiaan poikansa kanssa omissa huoneissaan. Lesken asunto oli tilava, sillä siinä oli kaksi kamaria ja kyökki; nyt kesällä varsinkin olivat huoneet melkein aina tyhjänä, kun poika juoksenteli ulkona ja leski istui portailla ompelemassa.
Kaikki vieraat olivat harvapuheisia ja näyttivät vakavilta; ne jotka tunsivat toisensa, puhelivat vähäsen, toiset olivat ääneti ja mielessään kummastelivat kaiketi niinkuin minäkin mitä oli tuleva. Perille tullessamme oli isäntä portailla vastassa ja tervehti ystävällisesti, mutta hänkin näytti totiselta, melkeinpä juhlalliselta.
Hän sieppasi äkkiä Elsan kainaloonsa, ja ennenkun Juhana ehti estellä, oli jo Yrjö kartanolla. Juhana hyökkäsi hänen jälkeensä, mutta portailla tarttui kaksi vahvaa kättä häneen kiinni. Hän ponnisteli voimainsa takaa, vaan ei päässyt irti. Hän näki hevosen valjastettavan, Yrjön nostavan sisarensa rekeen ja hevosen kohta katoavan näkyvistä.
Portailla hän katsahti Johanneksen silmiin vallattomasti ilakoiden ja ikäänkuin pyytäen tunnustusta tälle urotyölleen. Hän näytti vieläkin olevan oikein ylpeä saaliistaan. Eikö hän suutu? kysyi Johannes viitaten päällään palatsiin. Hän! Mitä vielä! hymyili Liisa. Tietäähän hän, että rakastan sinua. Olen aina rakastanut enkä tule koskaan tässä elämässä ketään muuta rakastamaan.
Kun hän vihdoin tointui, istui mies mökin portailla ja itki, mutta Iikkaa ei näkynyt missään. Hän oli kadonnut jälettömiin. Useita päiviä haettiin häntä koko kylän väellä, mutta turhaan. Iikka oli pillastunut, niinkuin pillastuvat hevosetkin, kun säikähtävät jotakin.
Basilikan portailla aivan vastapäätä vilja-aittojen pääovea istui ruskeaan vaippaan puettu nainen.
He läksivät sitten pois ja Ellen nyykäytti päätänsä jäähyväiseksi portailla; meni sitten taas jokapäiväiseen työhönsä ja oli pian unohtanut koko tämän tapauksen ja vieraat myöskin.
Päivän Sana
Muut Etsivät