Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Sitten hänen tunteensa yhtäkkiä muuttuivat, joka oli aivan tavatonta hänessä, ja hän sanoi, säälien entistä itseänsä: "poika parka!" ja alkoi jälleen itkeä. "Minä soisin", mutisi Scrooge, pistäen kätensä plakkariinsa ja katsoen ympärillensä, kun hän oli ensin pyyhkinyt pois kyynelensä manschetillaan: "mutta se on liian myöhäistä nyt." "Mikä sinun nyt on?" kysyi henki.
"Eihän se sowi, että niin tyhjinkäsin lähteä; mitäs sitten kotiin tultuanne antaisitte emännällenne ja lapsillenne? Tuossa on emännälle huiwi ja karttuunia ja tässä lapsille makeisia. Tässä on itsellenne matka=ewästä, jos taipaleella kowin kylmä sattuisi tulemaan", sanoi hän wiimeiseksi, pistäen samassa täysinäisen paperiin käärityn pullon Heikin käteen. Sitten antoi hän wielä Heikille ryypyn.
Thure, hieno, hento nuori mies, joka ei ollut tähän saakka monta sanaa virkkanut, seurannut vain mukana kuunnellen ja katsellen, aina heidän rinnallaan, ettei mitään hukkaan menisi, sai sanotuksi: Minäkin tahtoisin jotain tehdä. Sinäkö? ja kaikki kääntyivät ikäänkuin hiukan kummastellen hänen puoleensa. Miksei Thurekin, ja minä myös! yhtyi Anette, pistäen käsivartensa veljensä kainaloon.
»Sitä ei olisi tarvittu», esteli Dalgetty, kuitenkin pistäen rahat taskuunsa. »Mutta nyt minun pitää mennä katsomaan satulaani ja vaatteitani ja pitämään huolta Kustaavuksen aamiaisappeesta ja kertomaan hänelle, että taas olemme antautuneet uuteen palvelukseen.»
Tapahtuuhan vahinko vanhalle, mitäs vaari siitä häpee, lohduttelee nuorukainen, repästessään samalla tultakin ukolle ja pistäen itsekin tupakan. Hävettääpähän ja suututtaa, kun vanhaksi pitää elää eikä siltä pääse irti mieliteoistaan, sehän se pistelee, mutta minkäpä sille luonnolleen tekee. Vanhus asettaupi istumaan tikapuiden nojaan, vetelee siinä maukkaasti henkisavuja.
Hän sylkäsi, kumartui alemma ja juonitteli vastaan, pistäen: »Ka pitäähän niitä olla alhaisiakin maailmassa, sillä eivät suinkaan ne muuten ylhäisetkään kaupungissa herrastelisi ja ylpeilisi, ja katsoisi ylen tätä alempaa kansaa.» Herra isä, miten viisaasti se Vatanen tuntui nyt puhuvan! Kaisa oli hänen kanssaan aivan samaa mieltä.
Kyllä, herrani, kyllä sen tiedän, vastasi herttua, pistäen kynän mustetolppoon. Siis tietää Teidän armonne myöskin hänen oikean nimensä? kysyi Felton kuivasti. Tiedän. Herttua laski kynän kärjen paperiin. Felton vaaleni. Ja vaikka tiedätte hänen oikean nimensä, jatkoi Felton, kirjoitatte kumminkin nimenne tuohon määräykseen? Epäilemättä, sanoi Buckingham ja ennemmin kahdesti kuin yhdesti.
Olkaa hyvä, mikä on asianne? sanoi hän pistäen kiinni virkanuttunsa keskimäistä nappia. Olen käynyt kuvernöörin sijaisen luona ja tässä on nyt lupakirja, sanoi Nehljudof antaen paperin. Tahtoisin tavata Maslovaa. Markovaa? kysyi tirehtööri voimatta kuulla pianonsoiton tähden. Maslovaa. Niin, niin. Tirehtööri nousi ja tuli sen oven luo, jonka takaa kuuluivat Clementin juoksutukset.
Silitellen hänen sievää päätänsä ja pistäen suuret sormensa hänen kauniisiin, hajanaisiin hivuksiinsa hän kohotti ylös ja suuteli hellästi niitä enkelin kasvoja, jotka näyttivät haluavan peittyä hänen käteensä.
"Entäs tuo seppä, sanokaapas mun jalo hyväntekijäni", virkkoi lääkäri, pistäen lahjan taskuunsa, "tuo Wynd'in Heikki tai mikä hänen nimensä lienee eikös sanoma siitä, että hän on työstään palkkansa saanut, lievittäisi teidän haavanne kipua paremmin kuin tää Mekkan palssami, jolla sitä olen voidellut?"
Päivän Sana
Muut Etsivät