United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun Regina näki, että Aleksis, pimeydestä ja varjoavasta huivista huolimatta, oli hänet tuntenut, poistui hän hitaasti ja kenenkään huomiota herättämättä häätalosta. Tänne oli vastustamaton sisällinen voima viime hetkessä hänet Forssasta ajanut, vaikka hän ensin oli vain aikonut mennä asemalle kirjettä viemään. Hänen täytyi nähdä hänet vielä kerran, vaikka hän taas ei saisi nähdä eikä tuntea.
Mutta aikomukseni ei olekkaan enentää niiden surullisten kuvausten määrää; niitä onkin jo mailmassa yltäkyllin. Minä tahdon ainoastaan puhua pimeydestä voidakseni kuvata valon taistelua tätä pimeyttä vastaan.
Sieluni halaa jo pimeydestä valkeuteen, jossa tiedän lasteni ja nuoruudentoverieni avosylin minua vastaan-ottavan.
Sillä tuleehan heidän kaikkein kunkin omassa asemassaan, mihinkä Herra on heidät kutsunut, olla Jesuksen Kristuksen todistajia. Mutta se, mikä nyt seuraa, koskee kaikkia, jotka ovat suuren kuninkaan lapsia ja ovat alttiit julistamaan sen hyviä töitä, joka on meitä kutsunut pimeydestä ihmeelliseen valoonsa. III. Hoitele vaivaisia.
Tänä yönä, sanoin, mutta aamuhan jo olikin oikeastaan, vaikka pimeydestä päättäen sitä ei olisi osannut arvata. Mutta talvinen aamu se pääsee vasta niin myöhään vapaaksi yön tummasta sylistä. Kesäistä yötä Pohjolassa tuskin huomaakaan. Illan rusko ja aamun koi ovat kuni kaksi rakasta sisarusta, jotka toisiansa syleilevät.
Tämä tunnusti itsekkäisen erehdyksensä, lausui suuren totuuden sanoja, hän nousi heikkouden, itsepintaisuuden ja ennakkoluulojen pimeydestä, puhtaana ja jalona, todellakin hänen rakkautensa arvoinen, semmoinen, jollaiseksi hän nuoruuden onnellisina päivinä oli hänet uneksinut. Paha oli mennyt. Kaikki oli sovintoa ja selvää.
Tuskin oli Stanley päässyt virstan päähän siitä paikasta, jossa onnettomuus oli tapahtunut, kun uudestaan kuului hätähuutoja synkästä pimeydestä. "Venhe, voi venhe!" huudettiin epätoivon äänellä. Stanley läksi heti sinnepäin. Hän sytytti vahakynttilän ja sillä kirjan, jota hän iltapäivällä oli lukenut, valaistakseen vedenpintaa venheen ympärillä.
Koko minun pitkä elämäni on Herran edessä kuin savu, jota tuuli ajelee, eikä sen sijaa enää kohta löydetä ihmisten joukosta. Mutta ihmeellisesti minun on käynyt maailmassa, ja minä saanen sanoa kuningas Daavidin kanssa, että Herra on vetänyt minut suurista vesistä, pimeydestä ja maanjäristyksestä, ja auttanut minua monista vihollisista, jotka olivat minua väkevämmät.
Niinkuin salaman valaisema seutu äkkiä tulee näkyviin vuorineen, laaksoineen pimeydestä niin seisoi äkkiä koko hänen elämänsä hänen sielunsa edessä ja hän katseli väristen syvää lankeemustansa. Kuka oli hän silloin ja kuka nyt? Mitä se, joka ei silloin hänen luoksensa tullut, nyt etsi tuomitun luona, elävältä kuolleen luona?
Vasta kun he jo lähestyivät suurta, puolipyöreää veturitallia, sanoi Gabriel: Ja jollen palaisi aamuksi, niin lähetä kirje Pietariin päin, vastaantulevalle junalle numero 12. Minä sähköitän. Ei, ei, se maksaa paljon ja on vaikeampi toimittaa. Yksi veturitallin suurista porteista oli auki ja pimeydestä tuikki pienen lampun valo.