United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Haenhan minä ... ei siitä muuten kuitenkaan näy erilleen pääsevän ... antaa Hellmannin kerran maksaa meillekin... Joutaa maksaa... Oulusta tuo aina tuopikin kaikki tavaransa, suolansakin ... mutta jääpäs kerran jokunen rikkautta meidänkin puotiin. Kyllä se on koko roisto se Hellmanni... Hyvä on sekin, puuttui piika puheeseen, hyvä on, mutta ei ole parempia muutkaan... Mitkäs?

Voi minä piloinen piika, Kunne kuitenki osasin, Polin puulle pyörivälle, Varvulle varattomalle! Oisipa minuksi ollut Paikkoja parempiaki, Puita pyörimättömiä, Varpuja varallisia; Vaan ma hullu hukkasime, Mielimennyt mättäsime, Tieten tervan keittimehen, Silmin valkian sisähän. Luulin saksan saaneheni, Pajarin valinneheni;

Viisi veljestä Elinan Istuit kaikki pöyän päässä, Nousit kaikki seisoalle, Läksit vastahan Klaulle. "Onkos teillä neittä myyä, Piika pietty minulle?" "Ei neittä mäellä myyä, Panna kaupan kartanolla; Hevot myyähän mäellä, Luukaviat kartanolla. Kyll' on meillä tupiaki: Tupa meill' on yljän tulla, Tupa tulla, toinen mennä. Talli meill' on hevot panna, Vaja varsat valjutella, Naula laskea satulat."

Piika pyhki kaulansa ja kasvonsa hameesen hän käytti lämpimän vuoksi tätä pukimetta ainoastaan yksikössä ja riensi sitten huoneesen. Kotvasen jälkeen palasi hän takaisin. "Tehkää niin hyvin ja käykää sijaan," sanoi hän, käydessään edellä ja opastaessaan Ludvigia saliin.

Olisin kovin kernaasti suonut toverilleni hänen kalansa, jonka saaminen olisi korvannut kaikki matkan vaivat tänne pohjan perille, eikä olisi loppunut puheenaihe Helsingin Kämpissä talvi-iltaisessa tarinapöydässä. jotavastoin, jos kala pääsee... Voi kova onni, mikä vahinko piti tulla! kuulin yht'äkkiä takaani. Sieltä tuli myllärin piika pyykkivasu olallaan korennossa.

Vaan kun hän ajatteli, että miksipähän ei rouva häntä auttaisi, kun se muitakin auttaa, ja hän ei tahdo kuin lainaksi, niin hävisi kaikki epäilys, niin että keittiön portaita noustessaan hän oli aivan varma menestyksestä ja mieli kuvitteli, että rouva on semmoinen ja semmoinenkin ja sanoo niin ja niinkin. Keittiössä oli piika vain ja liehtoi kuni siivilä.

Astui tervaleppien lomasta rantaan metsän sinipiika ja seisahtui somerikolle hetkeksi kuin omaa ihanuuttaan imehtimään. Muodoiltaan hän oli niinkuin piika pikkarainen, mutta hänellä oli kuolemattomuuden sädekehä kulmillaan. Ja hän heitti paitansa pajulle, hamehensa haapaselle ja sukelsi suurien lummekukkien sekaan, keinuen itse kohta laineilla niinkuin suuri, lumivalkea lummekukka.

Ruma Ruotuksen emäntä Liehoi sillan liitoksella, Laahoi keskilattialla, Sanan virkkoi, noin nimesi: "Kellen kylpyä kyselet, Kellen aihelet apua?" Sanoi Piltti, pieni piika: "Kysyn meiän Marjatalle."

Palkkaväeltänsä vaati Kivi-Tanelin rouva enemmän kuin moni muu. Entistä säätyänsä ei häveten, sanoi tuo ymmärtävä emäntä: "minä olen itse ollut palkollinen; tiedän siis tarkoin, mitä saatan väeltäni vaatia ja mitä piika saa toimeen, kuin vaan tahtoo."

Hän makasi sängyssä tupakamarissa, ja hänellä täytyi olla piika alituisena hoitajana, varsinkin yön aikoina. Päivällä Laarakin hoiteli vanhusta, mutta yönseutuina hänen tarvitsi hoitaa lapsiaan. Hän asusti tuolla uudessa rakennuksessa, erillään muista, jottei lasten itku vaivaisi isäntää.