Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025
"Jumala teitä siunatkoon, sir, minä en tullut ajatelleeksi punssia; minä menen hankkimaan sitä," ja pienokaisen sukat kädessä hän kiiruhti huoneesta. Illallinen, punssi ja Kenelmin kyky saada toimeen hauskan keskustelun yleisistä asioista poisti pian kaiken varovaisuuden, kaiken ujouden ja hämmästyksen pöytäkumppanien väliltä.
Isäntä oli umpimielinen ja outo, mutta teki työtä säännöllisesti ja vanhalla voimallansa jokapäiväisissä toimissa sisällä ja ulkona. Vieraita ei tullut kartanoon, ainoastaan tohtori kävi silloin tällöin ja oli tyytyväinen pienokaisen edistykseen hiljaisen imettäjän hoidossa. Mutta ihmiset sillä tienoolla rupesivat nurisemaan.
Ja Marjasta tuntui ihan varmalta, että se antaa anteeksi tuntui siltä hämärässä saunassa, lasta rinnallaan pitäessään, tuntui vielä varmemmalta pienokaisen vipukeinussa keveästi hengittäessä, kaikkein varmimmalta, kun hän ulos pistäytyen katseli tuikkivia tähtiä pakastavalla kevättalvi-taivaalla ja kun sieltä tultua hiljaa vuoteelleen nyykähti. Anja istuu taas ja puhelee.
Hän otti pienokaisen imettäjältä, tuuditti sitä miettiväisesti ylös alas ikäänkuin hän tahtoisi häntä punnita, ja sanoi tyytyväisesti: "Kovin raskas! Kun hän tulee kahdenkymmenen vuotiaaksi, hän on oleva minkä väkevän nyrkkijunkkarin vertainen tahansa."
He valvoivat kuitenkin vuodet pitkään suurimmalla huolella pienokaisen terveyttä, jott'ei hän kauneutensa tähden tulisi heiltä pois otetuksi, varsinkin kun hän ei ainoastaan ollut heidän ensimmäinen lapsensa, vaan myös jäi ainoaksi. Kauniimman pojan täytyi myöskin saada kauniin nimi.
Sitten hän käänsi pienokaisen pään hirsipuuhun päin, osoittaen hänelle ilmassa keinuvaa ruumista. Lapsi, lapsi! sanoi hän äänellä, jonka kumea kaiku näytti pakoittavan seudun siivekkäät laulajat vaikenemaan. Lapsi! Lapsi!
Mutta mielestäni ne olisivat vielä kauniimmat, jos olisivat päällä... Niin, lapsen, pienokaisen päällä. Te olette oikeassa ja sen päälle ne kerran vielä pannaan. Rikberg oli unohtanut itsensä innokasta puhetta kuullessaan, hän seisoi melkein typerän näköisenä, hymyili ja kummasteli. Ette näytä puhettani uskovan.
Tyttö istui siinä mielipuolena ilosta, ja äiti rehenteli ylpeydestä sekä puhui lakkaamatta. "Oo, rouva paroonitar, te yllätätte meidät, te hemmoittelette pienokaisen pilalle. Mutta eihän hän ole puettukaan vielä, ja meidän täytyy pyytää teidän odottamaan silmänräpäyksen. Kas niin, tule nyt heti, niin minä autan sinua. Kymmenen minuuttia, sen minä lupaan, ainoastaan kymmenen minuuttia!"
Hän pelkäsi sekä Niinan että pienokaisen hengen olevan vaarassa, jos Niina saisi tietää sen nyt, ja kun Rolf oli saanut luotettavan ja vähäpuheisen hoitajan luokseen öiksi eikä Niina enää saanut edes tietää, milloin hänellä olikaan taudinkohtauksia, mutta päinvastoin näki hänen niin levollisesti toimiskelevan sillä Rolf osasi salata häneltä yksin syvän alakuloisuutensakin niin Niina alkoi vähitellen voittaa kauhistuksensa, jonka ensimäiset kovat kohtaukset olivat vaikuttaneet, ja uskoa, ettei mitään vaaraa ollutkaan.
Vanhempani kuolivat kohta maailmaan tultuani, jättäen jälkeensä minun, kurjan pienokaisen, ainoastaan muutaman kuukauden ikäisenä.
Päivän Sana
Muut Etsivät