United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän ei saanut enempää sanotuksi, vaan jäi kalpeana ja henkeään pidättäen katsomaan tytön kasvoihin. Ja hän näki kuinka tyttö värisi ja kamppaili väkevän mielenliikutuksen kanssa, toivon ja epätoivon riehuessa hänen omassa rinnassaan.
Tässä suhteessa ollaan niin varovaisia, että sukulaiset tavallisesti kieltäytyvät vastaanottamasta perintöä, pidättäen siitä ainoastaan jonkun pienen esineen muistoksi. Kansa ottaa haltuunsa luovutetun perinnön ja siirtää sen, millä on arvoa, yhteisomaisuudeksi tavaravarastoihin».
Ja hänen tyttärensä? uskalsi Paavo Kontio kysyä vielä. Hän tappoi itsensä. Mutta minä voin kertoa sinulle, kuinka se kaikki tapahtui. Jälleen kuunteli Paavo Kontio henkeä pidättäen.
Kuningas Mark, oletteko tyytyväinen tähän valaan?" "Olen, kuningatar, ja vahvistakoon Jumala tämän valasi oikeaksi!" "Amen!" sanoi Isolde. Hän lähestyi tulipätsiä kalpeana ja horjuen. Kaikki katsoivat häneen henkeään pidättäen; rauta oli hehkuvan punainen.
"Minä toivon, että todellakin käsitätte, Betty, ettekä petä itseänne," sanoi äitini, ja pidättäen itsellensä sillä tavalla viimeisen sanan, hän lopetti riidan, ja Betty perääntyi huoneesta.
Konttoristi kumarsi useita kertoja. Neidit niiasivat, vaivoin pidättäen nauruaan. Luutnantti kumarsi hiukan, rypistäen otsaansa erityisellä ylevällä tavalla, johon yhtyi ivallinen hymy.
Kun sotisopa meill' on yllämme, Niin miekoillamme kosto myrkkyinen Vain ratsastakoon, säälittäviin töihin Näin kannustain, mut pidättäen säälin! HECTOR. Hyi, peto! TROILUS. Semmoista on sota, Hector. HECTOR. Sa, Troilus, et saa tänään taistella. TROILUS. Miks en?
Hän kummasteli sitä kuitenkin vähän; ja kummasteli vielä enemmän vierashuoneesen tultuaan, kun näki Lomaque'n astuvan suoraapäätä hänen sisarensa luokse, ja nähtävästi huomaamatta, että Danville istui klaverin edessä sillä hetkellä juuri laulaen piti hänelle hyvin sekavaa vaan tavanmukaista kiitospuhetta kahvikupista. Rosa katseli kummastuneena ja puoleksi pidättäen nauruaan kuunnellessaan häntä.
"Tuon näköalan muisto lämmittää vertanne, vanhus. Kuinka monta vuotta on siitä, kuin viimein kävitte siellä?" Natty ei vastannut. Kallistuen alas vedenkalvoa kohti istui hän hetkisen pidättäen henkeänsä ja tarkasti kuunnellen jotakin kaukaista ääntä.
"Istuhan rauhassa ja lopeta atriasi!" sanoi Katri^ Pannen kätensä hänen käsivarrelleen ja pidättäen häntä paikallaan. "Anna lehmän ammua; kunhan syömme ensin, kyllä hänet sitte rauhoitan." Juhana istuutui jälleen ja katsoi kummastuen vaimoonsa.