Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. marraskuuta 2025
Uskonsa vaimon maineeseen sai haavan, Kun todisteet toin ilmi: tapetit, Kuvaukset, rannerenkaan millä juonin Sen voitinkaan! ja vielä ruumiin luomen; Näin hänen täytyi luulla, että vaimo Siveyden liittons' oli rikkonut Ja mulle myynyt aarteensa. Ja sitten On kuin nyt hänet näkisin Niin näetkin, Italian perkele!
Väki oli vaijeten kokoontunut kuulemaan mitä hänellä oli sanottavana. Marian sanat synnyttivät ihmettelyä ja hämmästystä, mutta ei kukaan keskeyttänyt häntä ennenkuin hän puhui Ruotsista eroamisesta. Silloin kuiskasi muuan sotamies kumppanilleen: Lieneekö hänessä perkele? Mitä hän puhuu? kysyivät toiset, ja sitten kävivät nuo sanat suusta suuhun.
Omata tahdon hänet, mut en kauan. Kuin? Minä, miehens', appens' surmaaja, Näin häneen isken kesken vihan vimmaa, Kirous huulillaan ja silmiss' itku Ja vihan veritodistaja läsnä. Jumala, hänen tuntonsa ja kaikki Mua vastass' on, muut auttajaa ei mulla Kuin perkele ja tekopyhä katse, Ja sentään voitan, kaikki tyhjää vastaan! Haa!
Te, kyykäärmeen sikiät, jotka aina puhutte oikeudesta, mutta elätte vääryydessä, joilla on aina Jumalan nimi suussa, mutta perkele sydämmessä totisesti, totisesti te tuletta leikkaamaan mitä oletta kylväneet: köyhyyttä ylpeydestänne, rankaistusta ryöstöistänne!» Kuultuansa tätä tuli Karhula suureen pelkoon, että hänen sisunsa vapisi.
Ja vielä tuo toinen ja tuo kolmas minä painun maan sisään. Mutta mitä te minulle voitte minä vaan nauran teille minä vaan nauran AMELIE. Pontus Pontus, Jumalan tähden, mikä sinua vaivaa! mitä sinä puhut ! VILANDER. Mene helvettiin siitä sinä täti perkele, muuten väännän nenäsi korkkiruuviksi ja tulkaa tänne te muutkin häävieraat kyllä minä teitä tanssitan.
"Siinä tapauksessa tahdon ilmoittaa teille että paroni Gyllenström asuu siellä ja että hän myöskin on paikan omistaja". "Paroni Gyllenström!" huudahti eversti kalveten. "Tunnetko sinä sen herran?" lisäsi hän tuokion vaiti oltuansa. "Tunnen, herra eversti, minä tunnen hänen varsin hyvin, sillä minä tiedän että hän on enemmän perkele kuin ihminen". "Miksi niin arvelet?"
Vimmatusti hän sadatteli, kykisti vaaksan alas, aina koska sana »perkele» tärähti hänen kirisevästä hammastarhastansa ulos.
Koko hänen ruumiinsa läpi kulki yksi ainoa väre, joka etsi viinaa. Hän muisti Kölliskön neuvon, ettei hän omin voimin voisi tuota hirmuista tuskaa kestää, ja Kaurismaan Aapon varotuksen, että kaikkialla piirittää häntä perkele. Sen tähden päätti hän etsiä noiden puhuvain veljien apua. Hän valjasti hevoisen ja katosi yön pimeyteen.
Lahjoittaa tuota pikaa pois kalliita ja hyviä tavaroita, jotka eivät edes ole maksetut, ja sentään on ylpeyden perkele ja turhuuksia päässäsi. Onko sinua milloinkaan nähty pellolla tai niityllä ilman tuota varjostus-tilkkua?" Hän viittasi tytön päässä olevaan valkoiseen huiviin.
Siksi, ystävät, että minua tällä hetkellä kovin kiusataan. Minä olen palavassa tuskassa ja perkele pyytää voittaa minua. Friida, me tiedämme, että missä sinä taistelet, siellä Herra voittaa. Silloin Friida pysähtyi ja autuaallinen loiste välähti hetkeksi hänen kasvoissansa. Niin, niin, missä minä taistelen, siellä Herra voittaa minun puolestani viimeisellä hetkellä!
Päivän Sana
Muut Etsivät