Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
Topias katseli ja koetteli avainta; se oli ehjä, uusi ja sopi aivan hyvin hänen kelloonsa, joka oli istunut vedonpuutteesen. "Sepä hyvä", iloitsi Topias miehelle, "unhotinkin ostaa avaimen, vaikka omani särkyi eilen." Sitte haki hän viidenkolmatta pennin rahaa kukkarostaan, mutta ei löytänyt. Pienet rahat olivat niin tyyni, ettei jälellä ollut muuta kuin kymmenen penniä.
No, sieltä Liisan kassoja kun katseltiin, niin löytyi hopeaa ja kolikkoa yhteensä 3 markkaa ja 16 penniä. Ne ovat ihan pennejä nuo kuusitoista. No tuohon saa täytteen, sen 12 penniä, jos ei muuten, niin pennin aina talosta tai kahdesta talosta.
Ja sentähden varotteli Jukkea, ettei saisi hävitellä rahojaan vähäksi. »Semmoisissa asioissa ei saa olla naukumaijan poika eikä viiden pennin mies. Parempi on antaa rommakkolaisen odottaa siksi kuin tämä asia on läpi menty. Raha on jäämähän parempi, kuin on kesken loppumahan, on sananlaskukin. Eikähän rahat ruokaa tahdo, eikä paljoa paina.
Ja sitten hän vielä osasi pennin päälle sanoa, kuinka paljon ne olivat maksaneet, tiesi milloin ne olivat tehdyt, ja kuka ompelija ne oli neulonut, mistä puolista vaate oli ostettu ynnä senkin seitsemän seikkaa, jotka kaikki olivat tämän tärkeän asian kanssa jossain yhteydessä.
Oh sepä vaan sanominen", vastasi herra tuttavallisesti. "Minä taidan suomet, saksat, ryssät, venäjät..." "Sittepä varmaankin tiedätte venäläisen kauppiaan Aleksein." Herra siristi silmiään vastaukseksi. "Vanhan kirkon takana", auttoi Topias. "Paikalleen tiedän", virkkoi herra ja tuli lähemmäksi; "perin pennin päälle tiedän..."
Mitä töitä suomalaiset tekivät, näkyy eräästä William Pennin v. 1683 kirjoittamasta kirjeestä, jossa hän sanoo: "Ensimmäiset kristityt asukkaat tässä maassa ovat olleet hollantilaisia, sitä lähinnä ruotsalaisia ja suomalaisia. Edelliset toimivat kaupan alalla, jälkimmäiset viljelevät maata."
Aina missä työtä vaan saa. Tähän aikaan en missään. No mikäs mies te olette? Kivityössähää mie oli, mu' satuin syömään toisen miehen eväät, niin ajettiin pois. Hmhm! VI:s KOHTAUS. Edelliset, Kaski. Tulee kurjissa vaatteissa, humalassa. Onko teillä juotavaa? On kahvia. Antakaa kymmenen pennin edestä. Menee oikeanpuolisen pöydän luo, panee rahan pöydälle. Tuoss' on viimeinen. Itsekseen.
Meillä on kodissa kaikkina aikoina ollut elämän tarpeet omasta ta'asta, emmekä ole kuuna herran valkeana tarvinneet sinulta eikä sinun kodistasi saada pennin apua, eikä meidän ole koskaan tarvinnut kourakaupalla omaisuudellemme lisää hankkia", sanoi uhattu. "Kourakaupalla!? Mitä se sana tietää?" sanoi Juho ja laski nyrkkinsä alas; samassa hän vaaleni nähtävästi.
Taisi olla tärkeä käänne tekeillä. Tiesin, että ennen ensimäistä pysäyspaikkaa hänen täytyy ottaa raha, ja koetin kärsiä kuin mies. Mutta oli jo mennyt selkä selän perästä ja tullut salmi salmen jälestä, eikä mitään pysäyspaikkaa kuulunut. Kylmä kosteus kävi läpi luiden ja ytimien. En enää olisi kauan kestänyt tässä 75 pennin taistelussa.
Sinä kenties saat 10 tai 15 penniä kustakin kukasta ja 2 markkaa linnuista. Me tarvitsemme joka pennin." Elsa pullahti itkemään. "Tosin, jos niin tahdot, isäni. Mutta salli minun pitää ne!" Isä katsoi häneen ihmetellen. Elsa itki tavallisesti sangen harvoin; hän oli aina kaikissa toimissaan ja kaikissa vastoinkäymisissään iloinen kuin lintunen. "Meidän tulee kysyä äidin mielipidettä."
Päivän Sana
Muut Etsivät