United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
T:ri Luther on kyllä opettanut, ettei meidän tule kauhistua sitä hengellisenä aseena, mutta me pelkäämme sen ajallista vaikutusta, erittäin, jos keisari julistaa hänet lainhylyksi. Hän puhuu todellakin usein siitä, että hän aikoo etsiä turvaa jossakin muussa maassa; hyvä vaaliruhtinas itse on toisinaan neuvonut häntä siihen. Hän pelkää, ettei hän kauemman aikaa jaksa suojella häntä.
Tässä on meillä puoliväliki; sillä Bianorin hauta jo näkyy. Tässä, jossa maamiehet riipivät tiheitä lehtiä, tässä, Moeris, laulakaamme. Taikka jos pelkäämme yön sitä ennen kokoavan sateen päällemme, niin käypihän laulamalla pitkittää käyntiämme. Sillä tavoin matka vähemmin väsyttää. Ja että laulamalla kulkisimme, niin helpotan sinua tuosta takasta. Moeris.
Saat kaikki linnan avaimet haltuusi ja voit ihailla sen aarreaittoja, joita kaikkiaan on sata kappaletta, mutta yhden ainoan huoneen ovea et saa avata. Jos astut sinne sisään, niin onnettomuus kohtaa sinua, etkä koskaan enää saa palata tänne takaisin. Mutta me pelkäämme, ettet voi hillitä uteliaisuuttasi."
"Eikä mennä. Ollaan vaan tässä kunnes tulevat. Mitäpäs me pelkäämme", sanoi Risto. Samassa lähenikin isäntä ja emäntä vieraineen. Kaikki tervehtivät kirkkoherraa ja hän tervehti ystävällisesti kaikkia. "Hyvää päivää ja tervetultua taas kotimaahan!" toivotti kirkkoherra Ristolle. "Herran rauhaa ja kiitos tervehdyksestä!" vastasi Risto kumartaen.
Mutta valitettavasti en voi sanoa, että kaikki on hyvin isäni ja Jackin välillä. Tän'aamuna heillä taas oli noita sanariitoja, joita äitini ja minä niin suuresti pelkäämme.
Me pelkäämme, että tämä jalo, rakastava sydän näännyttää itsensä yksinäisessä linnassa.
Hän näyttää liikkuvan niinkuin unessa käviä, toimittaen kaikkea jokapäiväisen elämän askareita niinkuin ennen, vaikka nukkuvalla sielulla. Me pelkäämme, mikä tästä lopuksi tulee. Jumala auttakoon häntä! Hän on nyt lähtenyt jouluksi Evan ja Fritzin luo. Surkea eripuraisuus on syntynyt evankelisten kristittyjen joukossa.
"Asun pari-penikulmaa kaupunnista, kauniissa paikassa," sanoi herasyöningi, "jollei teillä ole aivan kiirettä kotiinne, niin seuratkaat meitä pariksi päiväksi. Vaununi odottaa valkamassa." Albertin sydän lennähti seitsemänteen taivaasen, mutta Selma katseli isäänsä, sanoen: "Pelkäämme ettemme ole varustetut pää-kaupunkilaisia vastaan ottamaan." "Se ei mitään vaaranna!" vastasi vanha mamselli.
Tämä kaatuu jälleen hän ei voi nousta enää habet! habet!» »Habet!» Pansa toistaa. »Viekää hänet pois ja antakaa heille varukset ja miekat.» »Jalo editori», virkamies sanoi, »pelkäämme, ettei Tetraides toviin toivu, mutta saammehan nähdä.» »Koettakaa ainakin.» Jonkun hetken perästä virkailijat, jotka olivat vieneet tajuttoman gladiaattorin pois, palasivat hyvin vakavan näköisinä.
Bertelsköld koetti heitä rohkaista. Pelkäisimmekö noita kurjia talonpoikaislaumoja, joita niin usein olemme sirottaneet kuin akanoita tuuleen? huudahti hän koettaen herättää luottamusta muinaisia aikoja muistelemalla. Ei, kenraali, vastasi muuan harmaantunut sotavanhus Kustaa Aadolfin ajoilta; me emme pelkää vihollista, mutta me pelkäämme Jumalaa.