Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Hänen isänsä vakava katse hänen mainitessansa majuri R *än esti hänen toistamasta sitä nimeä hänen läsnäollessansa ensimmäisenä iltana, jonka hän vietti heidän parissansa. Mutta kun hän myöhemmin jäi yksin siskojen seuraan, kun tuo suloinen juttuhetki koitti, joka tuommoisissa tilaisuuksissa tavallisesti kestää illasta aamuun asti, silloin Eeva vapaasti kertoi kaikki mikä täytti hänen sielunsa.
Minä kyllä tiedän olevani semmoinen, ettei kukaan sitä mielellään tekisi. Minähän en ole hyvä enkä iloinen. Mene sinä iloisten seuraan, Eeva, ja ole heidän parissansa. Jätä minut; anna minun olla rauhassa; siinä kaikki mitä pyydän.» Itkien, runneltu ruusu kädessään läksi Eeva pois. Saara oli iltapuolella mennessään kaupungille Petrean kanssa erittäin katkeramielinen.
Ja mitä useammin hän heidän parissansa oleskeli, sitä enemmin hänen täytyi luopua entisistä ajatuksistansa. Laura oli hänelle elävä todistus naisen älystä, järjen jäntevyydestä, joka ei myönnä sitä, että naisen tulee olla miehen orja, miehen mielivallan alainen.
Hupa oli hänen parissansa olentomme ja hänen kanssansa ajoimme siitä Pietariinkin. Suomen hautojen Mä'ellä viivyimme Pietarin Suomen Provastin Sirénin pereen luona.
Ennen oli hän katsonut naiseen kuin "katti kuninkaan silmiin uunin päältä;" nyt hän on ollut heidän parissansa ja rakastunut. Laura ja Aina olivat kaksosia; yhdessä olivat syntyneet ja yhdessä aina eläneet; toista ei nähty siellä, missä ei toistakaan ollut. Mutta niin erillaisia luonteiltaan! Laura oli tyyni, arvokas, ylevä kuni kuningatar.
Ja joskuspa saattoi tapahtua, että jumalain korkea isä niin riemastui näistä ilokisoista, että hän, hetkeksi unhottaen olympillista majesteettiansa, itse ylhäisyydessään otti osaa jumalallisten neitsyjen riemuihin ja tanhueli heidän parissansa. Ihanat immet olivat silloin ylin määrin ihastuneet pilvein-johtajan suopeaan armoon. Mutta yksi oli, jota tämmöinen käytös ei ollenkaan ihastuttanut.
Sinua ovat he tunteneet kauan aikaa, mutta minä olen vaan yhden illan ollut heidän parissansa. Minulla ei ole toivoja." Ystävykset heltyivät ja läksivät kävelemään huoneessa käsityksin. "Niin minä teen," päätti Yrjö; "menen sinne, sairastani katsomaan, ja jos en aivan ymmälle käy, niin luulenpa voivani huomata, kenen sydän sinulle sykkii." "Kiitos, ystäväni, kiitos!" Aamulla meni Niilo opistoon.
Kuamso-maassa, ensimmäinen maa, johon tullaan tällä puolen salmea, eivät asukkaat milloinkaan ole minkään ruumiillisen heikkouden tai sairauden alaisena, vaan he saavat iloita hyvästä terveydestänsä aina vanhuutensa päiviin saakka. Minä otaksuin sentähden että heidät saisi lukea onnellisimmiksi luotuin joukossa; mutta tulin pian toiseen johtopäätökseen oltuani jonkun ajan heidän parissansa.
Hän rupee katselemaan Liviä eikä kuitenkaan ole niin usein hänen parissansa kuin ennen. Hän on ikäänkuin käynyt araksi hänkin. Sanat eivät enää tule hänestä niin helposti kuin ennen. Hän istuu penkillä, suu totisena ja miettii jotain. Silloin tällöin kuuluu huokaus. Liv kysyi häneltä eräänä iltana oliko hän kipeä. "Niin, minä olen kaiketi kipeä", vastasi hän silloin.
Itse Sivert Jespersen istui hymytönnä, pistäen kädet takinhihoihin kunnes sai kyynyspäistä kiinni; sitten istui hiljaa nipistelemässä niitä, ikäänkuin olisi tahtonut pitää jotakin kiinni. Matami Torvestad istui ylpeänä ja mahtavana paikallansa; häntä katseli moni, hänpä ainakin oli tyyni. Vaan se, jota he kaikki ikävöivät, hän ei ollut heidän parissansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät