United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Taas on kesä Kontolan pappilassa, taas on talo lattiasta kattoon siistitty ja laitettu, taas ovat kujat ja käytävät puhdistetut rannasta pihojen perille. Vieraita odotetaan tulevaksi. Ja tulossa on juhla suurempi kuin mitä milloinkaan on vietetty: häät ja hopeahäät.
Hän kuvaili jo mielessään, kuinka suurella kunnioituksella häntä otettaisiin vastaan pappilassa rovastin äitinä, ja kuinka kaikki herrat ja rouvat tungettelisivat katsomaan ja tervehtimään häntä, joka semmoisen pojan oli kasvattanut. Ei kumma, että tulevalle rovastille koetettiin laittaa kaikki niin hyvin kuin suinkin voitiin, sekä ruuan että muun puolesta.
"Siitäkö, joka on renkinä pappilassa?" kysyi Arne, otti piipun suustaan ja katseli vaimoansa suurin silmin. "Häntä minä tarkoitin", kysyi Kari tyynesti eikä liikahtanut tuolilta.
Se minua varsinkin, kun näin, millä tavalla se siellä hännysteli sitä ruhtinasta... Eikä se paljon mistään muusta koko matkalla, mihin vaan tultiin, joka pappilassa ja joka hovissa: »Sö vu felisit... Sö vu felisit» ... kadun, etten tullut kanssanne, Antero. Se nyt on sitä heidän politiikkaansa ja voi olla hyvinkin viisasta ja kaukonäköistä... Pyh!
Huhu, joka kävi kapteenin haaksi-rikosta, ei ollut mikään salaisuus pappilassa, mutta siitä ei paljon puhuttu. Provasti oli kerran kumminkin, kun rouva Renner siitä rupesi puhumaan, niinkuin itsekseen sanonut: "Kumma kuinka kauan pahuus saa riemuta", ja lause todisti, että provastilla oli kapteeni muistossa.
Kaksi laihaa kättä tarttui toisiinsa rakkaasti kuin lempivä hämähäkkipari. Tiedätkö, että meillä pappilassa on tänään ylhäisiä vieraita! Ylhäisiä vieraita?... Mitä veli puhuukaan! huudahti nimismies kummastuneesti, ja syystä kylläkin, sillä Taalainmaassa on puute »ylhäisestä väestä», joskin siellä on yllin kyllin ylpeähenkisiä ihmisiä. Ei enempää eikä vähempää kuin muuan kreivitär, veliseni.
Siitä pitäin kun Liisa muisti, oli Betti täti ainoastaan kerran käynyt pappilassa: hänen ja pastorinrouvan väli kun ei ollut juuri parhaimpia. Betti täti oli vilkas, puhelias vanhaneiti, hänellä oli lyhyeksi leikatut harmaat hiukset ja viisaat ruskeat silmät.
Pappilassa oli ahdasta ja tukalaa, huoneet olivat pienet, vieraita oli paljon, ja kuningatar oli huonolla tuulella. Rovasti ja ruustinna, jotka olivat muuttaneet erääseen torppaan asumaan, kutsuttiin armollisesti omaan pöytäänsä päivällisille, jotka hovin mestarikokki oli mitä herkullisimmasti valmistanut. Hedvig Eleonora tahtoi elää pulskasti matkoillaankin.
Minä olin mukana aamullisessa ottelussa, joka kesti kolme kokonaista tuntia". "Vai niin. Sitte sinä olet jotenkin tottunut luotien vitinään". "Minä olen varsin tottunut", oikasi Kyösti ja katsoi Cronstedtiä syvälle silmiin. "Sitä paitsi", jatkoi hän matalammalla äänellä, "on vaarini haavoitettuna ja vankina pappilassa. Minä tahdon pelastaa hänen, ja onhan se helppoa, jos me voitamme tänään.
Se oli taivaan tahto niin, hän sanoi. Kaiketi minä olin ollut uskollinen vähässä, koska minut siten pantiin paljon päälle. Pidin liian suuressa arvossa hänen uskollisuuttaan kotiani ja kotiväkeäni kohtaan, että olisin pienimmälläkään tavalla tahtonut häiritä hänen tunteitaan. Musti jatkoikin hetken perästä jo pyytämättäkin: Pappilassa se tapahtui.