Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Vanha Eeva. Samana päivänä, jona, miten olemme jo kuulleet, kauppias Karlgren avasi koko sydämensä Anterolle ja ilmoitti salaisuuksia, joista ei maailma mitään tiennyt, tapaamme provastilla Rytilän rouvan ja Amandan.
Pappilan tallirenki kehui niin kulkustansa, että minun täytyi panna 'pahansäärykset selkääni' ja ostaa samalta jeljuuttarilta samallainen". "Hyvähän tämä onkin ravia pistämään", puhui Jussi ja vilkasi taaksensa. "Kuuluudan se kelloa soittavan", tuumi Matti hyvillään ja sanoi: "se sopisi vaikka pariin provastin Kimon kanssa". "Niin aina, provastilla on kimo tamma", muistutteli Jussi.
Ja mitä laatua tämä rikos oli selveni hänelle vähin, kun hän kuuli toisen puhujista kysyvän: "Oletko ihan varma, että provastilla on rahat muassansa?" "Niin varma, kuin että sinä olet suuri pelkuri. Neljä tuhatta ruplaa on provastilla kapusäkissään, osittain helisevässä hopeassa, osittain hyvissä papereissa". Sana provasti sai Heikin kuuntelemaan vielä tarkemmasti.
Rytilän sivu siinä ajettiin juuri kuin aurinko alkoi laskea. Vastahan tulioille, jotka kummastellen katsoivat provastia ja kysymyksiänsä tekivät, ei provastilla nyt ollut aikaa mitään vastata. Hän kun Rytilän sivu ajoi, oli aikonut sinne viedä sairaan haavoitetun, mutta jotakin hänessä, jolle ei hän itse voinut selitystä antaa, esti häntä sitä tekemästä.
Provastilla oli, niinkuin tiedämme, omat ajatuksensa tässä asiassa ja niistä ei kapteeni voinut saada häntä luopumaan. Kapteeni ei ollut sen kovemmin käynyt Rytilässä; siellä hallitsi provasti isäntänä. Kuinka kauan tämä asiain tällainen olo kestäisi, sitä oli vaikea sanoa. Yleisesti tiedettiin että, ellei kadonnut löytyisi, oli kapteeni Rytilän perillinen.
Mutta päivä oli valoinen, yön hoimu ei enää hirvittänyt kapteenia; tunnotonna seisoi hän kuolleen velivainajansa vieressä. Kapteenia vastaan ei provasti saanut, ei niin syyllisyyden varjoakaan. Provastilla ei ollut muuta tehtävää kuin patroni-vainajan testamentin nojassa ruveta kadonneen pojan holhojaksi ja Rytilän väli-aikaiseksi isännäksi.
Minä, kapteeni ja vanha Eeva olimme viimeksi täällä iltapuoleen yötä; joku meistä on syypää pojan katoomiseen ja tietää missä hän on " oli provasti aikeessa sanoa, mutta hän hillitsi puheensa ja sanansa kuuluivat: "ja minä vannon, etten ole syypää siihen; ettei syy ole Eevan. Sen me näemme, siis voiko kapteeni..." Mitä provastilla oli mielessä sanoa, sen ymmärsi kapteeni.
Lieneekö vain provastilla tässä kirjeitä seurana. Tuossa on tukku sanomalehtiä, jakakaa ne keskenänne. Tässähän vielä on kirje lehtien välissä: Dalollinen Mändyluodon isändä Mathias Santeljus. N:n pitäjäs. Seuraa Brovasti Mäntysen kirjeitä". No tässä vielä yksi. Tottapa vihdoinkin minulle myös. Näytäppäs, keneltä se on? Langoltani. Katsoppas vain! Ei Antreas usein kirjoita.
"Viisaasti on hän asioitansa ajanut, jälkensä ummelleen lakaissut" sanottiin. Ja kapteeni tiesi itse, että näitä tälläisiä puheita hänestä puhuttiin, mutta hän ei niistä ollut millänsäkään. Hän sanoi niinkuin provasti: "Salaisuus tulee ilmi kun joutuu, ja silloin nähdään kuka syyllinen on". Provastilla ei enää ollut mitään oikeutta holhojana hallita Rytilän maata.
Piikaletukkamme se oli nyt semmoinen hävytön kappale väitti että provastilla oli tapana aina käydä ruokakonttorissa, kun oli vieraissa, ja siellä vähän tullata sylttipurkkia; ja nyt oli hän muka erehdyksestä syltin sijaan saanut sennamoosia. Tuo nyt tietysti oli ilmeinen valhe, senhän jokainen ymmärtää, herra provasti, mutta siinäpäs tekemistä, ennenkuin saimme teidät rauhoitetuksi, muistatteko?
Päivän Sana
Muut Etsivät