Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Hänen isänsä tuli nyt huoneesen. Hän oli täydessä juhla-asussaan, sillä nyt piti hänen menemän papin luo. "Hyvää huomenta! No kuinkas te nyt voitte?" sanoi hän taputtaen pienokaisia poskelle. Pikku Triinan, jonka tukka jo oli palmikoilla, nosti hän polvelleen istumaan ja suuteli hänen paksutölleröisiä käsivarsiaan niin että ne tulivat oikein punasiksi hänen karkeasta parrastaan.
Vieläköhän sinä osaisit saarnata sen Nilsiän rovastin vaalisaarnan. Tämä kun kuuli minkä papin tahansa kirkossa saarnaavan, niin paikalla samalla äänellä saarnasi saman saarnan, mutta muut eivät olleet niin ylösrakentavia kuin se Nilsiän rovastin vaalisaarna. Me tätä kutsuimmekin Nilsiän rovastiksi.
Mentyäni tapasin siellä paitsi häntä vielä papin ja tohtorin, joka oli helpottanut mies raukkani viimeiset hetket ja kaikki tervehtivät minua erittäin ystävällisesti ja sydämellisesti. Minun täytyi istuutua ja sitte puhui herra Kluge, miten häntä ilahutti kaikesta sydämestänsä, että voi maksaa minulle summan rahaa, joka epäilemättä poistaisi suuren osan huolistani.
Nyt viritti pappi kynttilän alttarille ja käski Bård'in polvistua alttarin viereen. Bård totteli käskyä nöyrästi ja siinä oli hän nyt kumartuneena puoleksi lymyten papin viitan suojaan. Pappi käännyikse selin alttariin ja kiersi kädellään suuren piirin ympärillensä ilmaan, teki ristinmerkkiä joka taholle ja rupesi rukoilemaan.
Hän unohti pian ajatellakin papin kauhunhuutoja ja hänen vitkallista kuolemaansa; hän tunsi vain, että suuri vaara oli onnellisesti vältetty ja vihollinen tehty mykäksi. Ainoa tehtävä vain oli papistolle selittää Kalenuksen katoaminen, ja se ei tuntunut hänestä vaikealta. Hän oli usein käyttänyt Kalenusta uskonnollisilla asioillaan naapurikaupungeissa.
Yhä pelkää kirkonväki aikoivat tulla, eivät uskaltaneet! Mutta vielä on kolmas taika tekemättä. »Arkku avaa, hammas suusta kaiva, hiustukko palmikosta leikkaa, ne nuoleen kätke, ja sillä kun ammut...» Kirkon lattian alle kuoriin on papin rouva haudattu. Panu sytyttää uudelleen kynttilän, murtaa auki luukun, joka vie kirkon sillan alle ja laskeutuu sinne.
Ei hänkään kuullut sanaakaan papin pitkästä puheesta; hän oli kaukana sieltä, kotona pienissä, viehättävissä huoneissa, jossa nyt kaikki oli valmisna ottamaan vastaan nuorta morsianta.
"Niin olen." "Ja muistanut, että se mitä nyt teet ja päätät, on kaikeksi elinajaksesi." "Niin, elinajakseni." "Ja ettei kukaan ole sinua siihen wietellyt?" "Niin." "Ja sinä, Nikoteemus Hourenius, mitä wastaat siihen?" "Lupaan iäti häntä rakastaa, ja parantaa hänen raskaan waiwansa." Martti papin silmistä wierähti kyyneliä hänen kaswoillensa. Hän oli hetkisen äänetti ja tuijotti eteensä.
Hän tahtoi järkisyillä vaikuttaa papin ymmärrykseen, rukouksilla hänen sydämeensä, poistaakseen tämän epäluuloja hänestä ja taivuttaakseen häntä heittämään siksensä vainoomiset, joiden hän vallan oikein aavisti olevan tulossa. Inkerillä oli Elli mukanaan, sillä hän tiesi, että sureva äiti ei voi paremmin sydämeen koskevaa rukousta saada lausutuksi, kuin osottamalla lapseensa.
Löytyy susia lammasten vaatteissa, enkä minä voi käsittää, kuinka naiset tulevat puistutuksiin ja miehet antavat kaataa itsensä maahan. Semmoisista ei puhuta Apostolien Teoissa. Hyvä vaan, ellei tuo ole jesuittain vehkeitä." Mutta Betty piti puoltansa. "Minä en ole paljon oppinut, missi," sanoi hän; "mutta minä tahtoisin kuulla papin joka osasi lauhduttaa lankoni."
Päivän Sana
Muut Etsivät