Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Nora se ei suinkaan mahda olla sama asia, josta puhuit tän' aamuna? Nora. Helmer. Ja sinä todella uskallat ottaa sen asian uudestaan esille? Nora. Niin, niin, sinun pitää tehdä minulle mieliksi; sinun pitää antaa Krogstad'in pysyä virassansa pankissa. Helmer. Nora-kulta, sen viran olen määrännyt rouva Lindelle. Nora.
Hän oli aina ilolla ajatellut näitä rahojaan, jotka säilyivät siellä pankissa, tuottivat korkoa ja ikäänkuin kasvoivat. Se rohkaisi hänen mieltään, kun tiesi jok'ainoan raharoposen, minkä ansaitsi, auttavan tarkoitusten perille. Halu lisääntyi; ahkeruus oli suurinta iloa; kaikki hänen toivonsa ja pyrintönsä olivat näissä säästöissä.
Tapaammeko tänä iltana? kysyi Soisalo vielä pilanpäiten heidän erotessaan. Tuskin, vastasi Antti samaan äänilajiin. Minulla on tointa toisella haaralla. Antti vietti nyt jonkun aikaa kuin kahta elämää. Toinen elämä oli aamupäivisin tuolla pankissa, keskellä ihmistouhua ja hälinää, toinen illoin rouva Sorvin hiljaisessa kammiossa.
Erland oli taas tarttunut työhönsä; hän toimitti tehtävänsä pankissa tavallisella tarkkatuntoisuudella, mutta häntä tuskin entisestään tunsi. Hänen selkänsä oli koukussa, hiukset harmaat, ja jos hän joskus hymyili, oli tuo hymy viiltävänä vastakohtana synkälle kiillolle hänen silmissään.
Nora. Jos puhutte halveksivalla tavalla miehestäni, niin osoitan teille ovea. Krogstad. Rouva on rohkea. Nora. Minä en pelkää teitä enää. Kun uuden vuoden päivä on tullut, olen kohta oleva irti koko asiasta. Jos tulee välttämättömäksi, niin minä taistelen niinkuin hengen puolesta pitääkseni pientä paikkaani pankissa. Nora. Siltä todellakin näyttää. Krogstad.
Rouva Helmer, tahdotteko olla niin hyvä ja käyttää vaikutusvoimaanne minun edukseni. Nora. Mitä nyt? Mitä tarkoitatte? Krogstad. Tahdotteko olla niin hyvä ja pitää huolta siitä, että minä pysyn alhaisessa virassani pankissa. Nora. Mitä tämä tietää? Kuka aikoo ottaa virkaanne teiltä? Krogstad. Oh, älkää minun edessäni teeskennelkö niinkuin ette mitään tietäisi.
Te olette ihan väärin kuulleet. No viisi tuhatta, sehän olisikin toista". "Mutta minä en ole kuullut, minä olen itse nähnyt vekselin". "Ja siinä seisoi viisi tuhatta? Mahdotonta! Missä te näitte sen? Kertokaa, kertokaa!" "Pankissa. pankki-herrat pyysivät minua katselemaan Hannulan nimeä oliko se oikea.
Nyt on minut pois-ajettu, enkä tyydy ainoasti siihen, että minut jälleen armoihin otetaan. Minä tahdon päästä lentoon, sanon ma. Minä tahdon taas saada paikan pankissa, mutta korkeamman; teidän miehenne pitää laittaa joku virka minua varten Nora. Sitä hän ei tee ikinään! Krogstad. Tekeepä, kun tekeekin; minä hänet tunnen; hän ei uskalla hiiskahtaakaan.
Voinhan teille opiksi kertoa, kuinka kävi ja kuinka on luullakseni käynyt monelle, joka tahtoo tuossa tuokiossa rikastua. Alussa olivat rahani pankissa, kunnes eräänä päivänä saapui luokseni metsäasioitsija, joka ehdotti minulle ahväärin. Hänen laskunsa olivat erittäin loistavat: tulisi yhdessä vuodessa ansaitsemaan 50 prosenttia.
Se oli iskenyt reiän hänen liikepohjaansa, ja nyt hän ei voinut lunastaa sitä 10,000 markan vekseliä, joka jo oli mennyt protestiin. Se on siis se paperi? Se se on, huokasi hän ja painui kokoon. Missä pankissa se on? Tietysti Kansallispankissa. Periaatteesta minä en tee asioita muissa pankeissa. Kenen nimi sinulla on siinä? Ei siinä ole kenenkään nimeä. Kuinka ei?
Päivän Sana
Muut Etsivät