Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Sten Bjelke, jonka suonissa vuoti monta sataa vuotta vanha aatelisveri, paiskasi kiivaasti pikarinsa Bertelsköldin pikariin, niin että viini siitä maahan läikähti, ja huusi niin, että kaikki sen kuulivat: piruko sinua riivaa, Vähän Beltin vähäinen kreivi, kun et juo! Luuletko meidän suolavettä särpivän? Bertelsköld tyhjensi maljansa sanaakaan vastaamatta.
Täällähän on pimeä kuin haudassa», koetin minä selittää. »En minä voi nähdä sänkyäkään.» »Joutavia!» sanoi hän. »Tulta en minä kärsi huoneessa. Minä pelkään pahasti tulta. Hyvää yötä vain, David poikaseni.» Ennenkuin ehdin tehdä uusia vastaväitteitä, paiskasi hän oven kiinni, ja minä kuulin hänen lukitsevan sen ulkoapäin. Nyt en tiennyt pitikö minun nauraa vai itkeä.
Hurjasti painoi hän hämmästyneen, kovin vapisevan ruusun huulilleen, joilta elonkarva oli aikaa kadonnut, vaan jotka toki olivat lämpimät vielä. Mutta tuskin oli hän ruusua suudellut, niin hän sen tuimasti paiskasi maahan, polki sitä jaloillaan, huokaili, itki ja valitti kauheasti.
Hän paiskasi harmissaan kivensä kuolleen naamalle sanoen: "ei kuollut saa kurkistella", ja nauroi sitte toisille: "kyllä sen nenä taisi myttyyn mennä". Se auttoi myös vähän ettei kuumetauti tarttunut, kun piti itsensä aina iloisella "tuulella", eikä unhoittanut joskus ottaa pientä naukkua "tasku-matista".
Minä tahdoin nähdä hänen mestaroivan toisia, kuulla sotaisen soinnin hänen äänessään; nähdä hänet kaikessa varmuudessaan ja voimassaan, kun hän paiskasi mäsäksi toisten pehmeän kohteliaisuuden ja ravisteli heidän ummehtuneita ajatuksiaan. Mutta entä jos hän vain kerskaili? Käyttäen hänen omaa sanamuotoaan, »se tehosi», se oli vaikuttavaa. Ja muutenkin sentapainen itsetietoisuus oli hauskaa nähdä.
Lydia meni kamariinsa ja paiskasi oven lukkoon. Tunti tunnilta kului, iltanen syötiin, ja aina vaan Annaa ei kuulunut. "Olkoon hän vaikka hitossa", mutisi Lydia ja meni maata. Puolen yön aikana hän havahti. Ovi oli au'ennut ja hän luuli Annan hiipineen huoneesen. Mutta kukas olikaan tulija! Tällä välin tapahtui tuttavillemme kaupungissa yhtä ja toista.
Se on: hän tahtoi toteuttaa heidän yhteisen elämänihanteensa. Mutta Alina teki tämän toteutumisen mahdottomaksi, onnellisen toteutumisen. Tässä on siis edessä suuri, syvä tragediia." Näitä miettiessä Henrik kuuli, että viereisen huoneen toisessa ovessa joku kulki ja ikäänkuin vihaisesti, vaikkei kovasti, paiskasi oven kiinni. Askeleista päättäen se oli Alina.
Arabialainen orit hyökkäsi tiheimpään tungokseen; keihäs paiskasi maahan jokaisen, joka teki vastarintaa; hiljainen prinssi temmattiin ottelukentälle, löi kumoon ylhäistä ja alhaista, aatelista ja aatelitonta, tyytymätönnä omiin, vastenmielisiin urotekoihinsa. Kuningas rajusi ja raivosi tästä vieraidensa ja alamaistensa häpeästä.
"Ole siis kirottu", huusi Vitiges. "Pois tuon helvetin käärmeen luota." Hän paiskasi hänet tieltään ja poistui Rautgundiksen kanssa kopista. "Vitiges", huusi Matasunta nousten pystyyn. "Pysähdy! Pysähdy! "Kuule minua! "Vitiges." "Vaikene", sanoi Dromon tarttuen hänen käsivarteensa. "Sinä saatat hänet perikatoon." Mutta Matasunta riistäytyi irti ja syöksyi käytävään. "Pysähdy, Vitiges", huusi hän.
Vasta myöhään yöllä tuli hän kotiin, ja tiuskoi äidilleen, joka taas oli valvonut odottamassa häntä. Hän oli juovuksissa, selitti, "että hän oli tullut siihen ikään, ett'ei hän tarvinnut mitään lapsenhoitajaa, vaikk'ei sitä hänen äitinsä ahtaine "naiskäsitteineen" muka koskaan oppisi tajuamaan, ei, vaikka tulisi sadan vuoden vanhaksi," meni huoneesensa ja paiskasi oven kiini.
Päivän Sana
Muut Etsivät