Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Siihen istuttuaan hän sanoi iloisesti: »Nyt se oikein on, ja nyt kun kaikki ihmiset tulette tämän pöydän ympärille, niin silloin sitä tietää olevansa ihmisten ilmoissa.» Isäntä vetäytyi hitain askelin pöydän luokse ja sanoi kädellään viitaten: »Olisitte tulleet tänne pöydän toiselle puolen.» Kyllä me olemme tässä tarpeellisen likellä pöytää, tässä me istumme Matin kanssa.
"Oh, näettekö, hiisi vieköön", lausui tämä gentlemani, katsellen ympäri pöytää yksinkertaisella hymyllä, "me emme voi olla ilman verta, näettekö. Meillä pitää olla verta, näettekö.
»Silloin ei ainakaan saa kokea pettymystä, kun on niin onnellinen, että voi rakastaa vain itseään» vastasi Alette, kädessään ruokaliina, jota hän löi pöytää vasten. »Mitä sinä, Elisabet, sanot siitä asiasta?» kysyi Berven tuttavallisesti nyökäyttäen hänelle päätään. »Oletko kuullut hänestä mitään, tuosta medisiinaristasi?
Minä en katsonut häntä monta silmänräpäystä kertaansa huomaamatta, että hän katseli minua oudolla, miettivällä tavalla, niinkuin minä olisin ollut aivan kaukana poissa eikä toisella puolella vähäistä, ympyriäistä pöytää.
Hän rupesi pöytää laittamaan, asetti talrikit paikoilleen, toi suolat, kryydit ynnä muut ruoanhöystöt sanalla sanoen, toimitti nyky-ajan passarin virkaa, johon sen ajan tapa vaati kaikkia oppipoikia mutta tuo halpa työ, johon hänen oli pakko ruveta, oli hänelle silminnähtävästi inhoksi ja harmiksi.
Silloin syntyi ällistys. Hyvärinen ja emäntä ja Anna Kaisa luulivat jo erehtyneensä, tai vielä pahempaakin tapahtuneen: Antti Ihalaisen aivan suotta aikojaan kehuneen Jussia. Oltiin ihan ääneti, veistettiin ja kehrättiin. Anna Kaisa pyyhki pöytää, katse alas luotuna. Mutta Antti kokoilikin vain voimiansa.
Silloin ovet avautuivat vielä kolmanteenkin saliin ja nuoret tytöt kuljettivat nyt hänet keskessään sinne. Häikäisevä valomeri tulvahti täällä häntä vastaan, sillä neljätoista aitokultaista kynttiläkruunua valaisi salia. Täällä ei ollut katettua pöytää.
Yht'äkkiä revähti salongin ovi auki suurella melulla, ja oveen jäi seisomaan nuori, kaunis mies, ylioppilaslakki takaraivolla ja koko vartalo siinä hiukan taapäin nojaten. Hän jäi tahallaan kynnykselle ja oli suotta ihmettelevinään. Mikä loistava seura! hän huudahti ja osoitti isolla näyttelijän liikkeellä pullotettua pöytää. Skool Kalle! huudettiin Savonlinnan herrain pöydästä. Entree, monsieur!
Mutta tyttö oli ollut kyllin järjetön vastatakseen, ett'ei hän ikinä enää naimisiin menoa ajattele. Sill'aikaa kun sydämen pohjasta naurettiin tuota hullunkurista tyttöä, tarttui Aleksis toisen kerran viinapulloon, kaatoi omaan lasiinsa ja antoi pullon sitten kiertää ympäri pöytää.
MARCIA. Kunnia, kunnia suuri sinulle, sinä raaka ritari. GIOTTI. Mene perkeleen haltuun! PISANO. Pidätä, mies. Hän olkoon pyövelin saalis ja lähestyköön kerran vähän vavisten kuolemansa uskottavaa pöytää. MARCIA. Vapise sinä. Hoo, eipä vavisten, vaan laulain uhkean ryövärilaulun astuu mestauslavallensa Marcia ja sylkee vielä pyöveliänsä vasten partaa. PISANO. No no, saammepa nähdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät