United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !
No olikinpa tuo sitten hyvä, jotta tulit, niin päästään yhdessä sen pässi ruojan ohi... Tule, niin mennään yhtä matkaa, niin saapi, jos yrittää muksujaan antaa. Menivät toki siitä! Ka! Täälläkö sinä olet, Hilkka? Mitäs sitte? Ei mitään sen enempää... Olin vain kotiin menossa, niin arvelin tänne poiketa... Oletko sinä jo lehmiin menossa? En.
"Rakas poikani," sanoi hänen isänsä, "nyt puhut unen-houreita. Etkö enää muista, kuinka hurjapäisenä laskit päistikkaa korkeata mäkeä alas? Siellä sattui pääsi kantoon ja toverit nostivat sinut lumesta. Loput olet uneksinut, mutta pysy nyt yhdessä kohden ja haudo päätäsi, niin paranet pian jälleen." "Missä on pässi?" kysyi Valtteri, joka tuskin luuli todeksi, mitä hänelle kerrottiin.
Mutta lapsista tulee ihmisiä, ja ihmisistä vanhoja äijiä ja ämmiä, kuten mekin olemme jo sen totuuden saaneet kokea". "Niin, niin; suku tulee, toinen menee. Me riennämme pois nuorempain edeltä, ja he astuvat meidän sijaamme", huokasi vanha suutari ja rupesi näpertämään työtänsä. "Kaikissa näissä ollaan, sanoi pässi, kun päätä leikattiin". Sananlasku.
Hän tulee toverini luo, katsoo häntä vähän aikaa ja sanoo sitten hänen pystyä tukkaansa kouraisten: »Tuhma pässi ... pököpää ... potattinaama.» Kaikki vanhat pojat rehahtavat nauramaan, ja kun opettaja, tyytyväisenä sukkeluuteensa, on mennyt, huudetaan pojalle: »Potattinaama, potattinaama!» ja tullaan häntä survimaan.
Sillaikaa kohosi aurinko yhä ylemmä, paistaen suoraan kirjanpitäjä Grenmanin kasvoihin, niin että hän heräsi juuri parahiksi vastaan ottaakseen esimiehensä, joka saapui perheensä seuraamana satamaan klo 9 ja 10 välillä aamupäivällä. Passi ja asiakirjat olivat vihdoin viimein kunnossa, matruusit vapaina arestista, tuuli myötäinen, ja ankkuri aiottiin heti kohta nostaa.
Et minua enää toista kertaa sillä laulullasi lumoo! Et, lenkosääri, toista kertaa kehu sillä, että sinut hengiltä puristan etkä minun lastani, pässi, katraassasi kuljeta! Anna minun olla! Suutu, Marja, suutu vielä vähän, olet sitä sorjempi, kuta vihaisempi olet.
"Lars Andreas är mit namn mig till ära och ingen skam dett är mig, år 1770 d. 3/2 mån i dopet gifvit och i lifsens k inskrifvit. NB: i Carls ona." Vanhan virsikirjan kannesta. Poijat vanhan Juhanin Joutui eri toimihin: Yhdestä sukesi paakar', Lassista satulamaakar'. Kisälliksi päästyään Matka-into syttyi tään: Reppu selkään, taskuun passi! Patikoimaan läksi Lassi.
Harvoin uskalsivat sitä laskea nekään, jotka Taivasmäellä olivat rohkeimmat. Mutta Valtteri luotti Pässiinsä ja päätti tehdä retken Sokurimaahan. Päätös pantiin toimeen. Kaikki pojat ja tytöt katselivat tätä ihmettä. Valtteri kiipesi ylös mäkeä ja Pässi seurasi häntä kuin koira. Päästyänsä niin korkealle kuin mahdollista oli, tarttui Valtteri suitsiin, istui kelkkaan ja komensi mars!
Vaunut pysähtyivät rappujen eteen. Palvelija hyppäsi ajopenkiltä, avasi oven ja samassa nuori mies, puettuna sotilaan päällystakkiin ja valkeaan lakkiin, astui kestikievarin luo. Hänen perässään toi palvelija sisään pienen lippaan, jonka pani ikkunalle. Hevosia! huusi upseeri käskevällä äänellä. Heti! vastasi kestikievari, entäs passi. Minulla ei ole passia.
Hän meni vain niin likelle, että näki pässin verestä ryötyneen nurmikon ja villatukkoja, joita sudet olivat pässi raukasta repineet. Tuopa näytti oikein pelottavalta. Mitähän pässi mahtoi tuumata sutten kynsissä! arveli Valtteri itsekseen. Ja samalla kävi kylmä väristys pitkin hänen selkäänsä takinkauluksesta saapasvarsiin asti. Parasta on, että lyön rumpua, ajatteli hän ja alkoi jälleen.